The Fam

Eli 15.4.2016 saapui mun rakas perhe tänne jenkkilän puolelle. Tuolloin perjantaina matkasin lentokentälle vastaan, ja pienen eksymisen ja muun jälkeen löytyi oikea popoo mua odotamassa. Lentokenältä saalistetiin vuokra-auto ja jotenkin onnistuttiin selvitytyä hotellille väsymyksestä ja ruuhkasta huolimatta. Hotellisotkun jälkeen käytiin yhdessä Noran ja hmomin kanssa syömässä
illallista.

 Lauantai aamuna minä hyppäsin poppoon matkaan ja lähdeltiin ajelemaan kohti Canyon Lakea, mikä on siis suunnilleen 5 tunnin ajomatkan takana. Matkalla sinne pakotin pysähtymään tsekkiläisessä leipomossa hakemassa Kolacheja ja Buckee'ssillä joka on texasilaisten oma ihana sairaan kokoinen huoltoasema.

 Canyon lakelle löydettyämme alkoi mukavat sateet jotka jatkui koko viikonlopun ajan. Tulvavaroituksista huolimatta maanantaina ajetiin Austiniin missä kierrettiin yhdessä capital building. Hmom ja Nora tuli mut sieltä hakemaan ja yhteisen päivällisen jälkeen me suunnattiin takaisin Fort Worthiin kun FAM jäi loppuviikoksi järvenrannalle lomailemaan.

Perjantaina poppoo tuli takaisin tänne ja illalla kokkailtiin yhdessä ja muuten vietettiin iltaa. Lauantaina pyörähdetiin eläintarhassa katsastamassa norsut ja niiden kaksi poikasta sekä kirahvit ja muut. Elsa, vanhempi pikkusiskoni tuli kipeksi kesken eläin tarharessun jonka takia Äiti ja hän joutui jättämään illan rodeon väliin. Ajeltiin siis Fort Worthin keskustassa ja käytiin hakemassa tuliaisia ja muita stockyardseilta, missä syötiin ja myöhemmin käyiin rodeossa. Iskä sanoi että tuo rodeo oli kyllä yks mahtavimmista kokemuksista, ja kyllä jäi itsellekkin mieleen. Tää rodeo oli enemmän paikallinen ja pienempi missä käytiin aikasemmin. Paikallisia ratsastajia ja pienempi areena mutta ihan mieletön tunnelma.

Sunnuntaiaamuna pakattiin auto, pyörähdettiin mun koulun pihalla ja ajettiin takaisin lentokentälle missä sanoin heipat taas kerran niille kaikken rakkaimmille. Itkuhan siinä tuli.

Kaikenkaikkiaan oli kyllä yks parhaimmista kokemuksita tän vaihtovuoden aikana. Oli ihana nähdä perhettä pitkästä aikaa ja saada tuoretta ruisleipää ja haistaa tutut tuoksut kotoa. Äidin kokkailut (vaikkakin jenkkituotteilla) ja suomen puhuminen oli ihan parasta. Ja ne pikkusiskot joiden vaatteet oli suurimmaks osaksi mun vanhoja ei ärsyttänyt ollenkaan vaikka joutuikin jakamaan huoneen.

San Antonio

Heti 26päivän aamuna pakattiin kimpsut ja kampsut autoon, napattiin muaan Kayn ystävä Andrea ja lähdettiin ajelemaan kohti San Antoniota. Matka kokonaisuudessaan kaikkien pysähdysten kanssa kesti suunnilleen 5 tuntia. Pysähdyttiin tsekkiläisessä leipomossa jossa oli ihan mielettömän hyviä (ja isoja!) lämpimiä korvapuusteja. Pysähdyttiin kanssa yhdessä jenkkien isoimmista bensa-asemista ja syötiin lounasta ja seikkailtiin pienenpienessä kylässä nimeltä Gruene.

Gruene on siis vanha, saksalaisten uudisasukkaisen perustaman pienen kylän jäänne. Nykyään tää kylä on siis lähinnä turistikohde. Pari ravintolaa, antiikki- ja lahjatavarakauppat, tanssi/konserttisali ja paljon pieniä bed&breakfast tyyppisiä hotelleja joen varrella. Syötiin ravintolassa joka on kunnostettu vanha mylly. Kaikki entiset puuseinät, lattiat, takka (joka oli btw käytössä,) kaikki on säilytetty ja joen yllä olevaan ruokasaliin on laitettu isot ikkunat jotta näkee hyvin jyrkän alamäen ja kaukana alapuolella virtaavan joen. Jotenkin tuossa paikassa oli semmonen rauhallinen tunnelma, vaikka ihmisiä oli tosi paljon. (en ihmettele, ihan sikähyvä ruoka vinkvink)

Ajeltiin Austinin ohi ja pysähdyttiin San Marcosiin, joka on siis ihan mielettömän kokonen ostoskeskus/katu täynnä kaiken maailman outletkauppoja. Pyörittiin päivä Tanger-puolella, eli siis "halpiskauppojen" alueella. forever21, HM, Hollister yms. Oltiin yötä siinä lähistöllä ja vietettiin seuraava päivä oltiin Perium puolella missä oli kaikkea Victorias Secretistä Lacosteen ja Cucciin. Toisen päivän iltana sitten jatkettiin matkaa San Antonioon.

Meidän hotelli oli ihan joen varrella, La Villitan takana, joten vietettiin paljon aikaa kävellen joenvartta ja syötiin ravintoloissa jokirannassa. Kaikissa puissa oli paljon jouluvaloja, joten kun tuli pimeä niin oli tosi kauniin näköstä kun valot heijastu veden pinnasta ja kaikissa ympäröivissä rakennuksissa oli myös valoja. Käytiin pyörähtämässä Alamossa ja illalla käytiin jokiristeilyllä joka oli tosi makee vaikka olikin tosi kylmä. Kotimatkalla pyörähdettiin yhdessä toisessa Alamon kaltaisessa linnakkeessa ja Gruenessa ottamassa kuvia kun vesisateen taki ei edelliskerralla ulkona viititty kauheesti pyöriä.

Christmas

Joulu täällä oli aikamoisen perinteinen. Jouluaatto (24pv) oli ihan tavallinen päivä. Ei ollut kinkkua sinapin kanssa eikä savustettua lohta, Joulupukki ei tullut käymään eikä avattu lahjoja. Skypettelin perheen kanssa aamulla ja näin pitkästä aikaa velipoikaa ja hänen vaimoa myös, mikä oli kiva. Siellä he aukasi mun lahjat joita joulupukki oli unohtanut kotiin ja pilkkasivat kun en saanut glögiä tai joulutorttuja.
//Our Christmas was very traditional. Cristmas eve (24th) was a normal day, which was really odd. We didn't eat ham with mustard or smoked salmon, Santa Claus didn't visit us and we didn't open our presents. I did skype with my family and saw my brother and his wife for the first time after i came here. He opened couple of my gifts that Santa forgot at home and made fun of me not getting Glögi or christmas stars (theyre these weird pastries with plum jam, shaped like a star.)

 
Joulufiilis oli kyllä piilossa, ulkona oli +20 astetta ja ruusut kukkii ulkona. Täällä juhlitaan joulua siis 25 päivä joten aamulla herättiin sitten aikasin avaamaan lahjoja ja kokkailemaan. Host äidin sisko ja hänen perhe, sekä yksi edellisistä vaihtareista ja hänen perhe tuli lounaalle. Vietettiin siis perinteinen joulupäivä avaten lahjoja ja syöden kinkkua, kalkkunaa, bataattisosetta ja hedelmäsalaattia. Ruuan jälkeen mun eteen läimästiin suklaakakku jossa oli 18 kynttilää päällä. Juhlittiin sitte mun synttäreitä siinä pienimuotosesti samalla.
//It really didn't feel like christmas. It was +20 degrees outside and all of he roses outside were blooming.  They celebrate christmas on christmas day (the 25th), so we woke up really early, opened all our presents and started cooking. Our host moms sister, her husband and sons came for lunch as well as one of h-moms old exchange students and husband and kids. Everybody bought some food and we had a traditional american christmas together. We ate ham and turkey with sweet potatoes and fruit salad. We even had a cake (which had 18 candles on top of it for me haha) and chocolatechip pie. 

Oli tosi mahtavaa olla osa jotain tosi erilaista mihin on tottunu. Tottakai tuli ikävä perhettä, lunta, hautausmaalla käyntiä ja saunaa, mutta täällä ollaan näkemässä maailmaa. Kerrankos sitä syö jouluaattona pizzaa.
//It was great. I did miss snow, lighting candles at the graves after the christmas ceremon and going to the sauna before dinner but it was really great to see a christmas so different.  Overall, this christmas very different but i enjoyed every bit of it.

Itsenäisyyspäivä

6/12/2015
Eka itsenäisyyspäivä poissa kotoa. Ei tullut tuntematonta sotilasta telkkarista eikä ollut perhe koossa illalliselle. Sen sijaan täälläpäin oli ihan tavallinen sunnuntai. Suoraan sanottuna itketti. Ihan kauhee ikävä.

Lupasin että tänne kirjotan rehellisesti miten menee ja ihan pakko sanoa että jos nyt saisin viikonlopun viettää suomessa, en ees miettisi vaan menisin. Vaikka kaikki on täällä hyvin ja oon onnellinen, lähestyvä joulu, synttärit ja itsenäisyyspäivä sai kauheen ikävän päälle. Tänä vuonna ei juhlita äidin, iskän ja sisarusten kanssa, vaan vieraalla kielellä vieraassa paikassa. Rakkaita ihmisiä on täälläkin ympärillä mutta kyllä sitä toivoo että ne kaikista rakkaimmat olisi täällä myös mun kanssa.

Anyways, meillä oli siis ihan tavallinen sunnuntai. Valmistaudutaan enslauantain pikkujouluihin jolloin mun koordinaattorin kaikki vaihto-oppilaat tulee käymään ja juhlistetaan amerikkalaista joulua yhdessä. Siivottiin jääkaappi, käytiin ruoakaupassa ja pestiin pyykkiä.

Käytiin kuitenkin Noran kanssa järvellä, joka on ihan tuon mäen alla ja täällä on senverran sadellut että koko järvi tulvi taas. Pöydät ja puut veden alla. Sain parit kuvat lippusen kanssa ja nautittiin siitä hiljaisuudesta mikä siellä oli. Ei ketään muuta kun me. Illemmalla oli pakko kattoa linnan juhlat koska niitä en jätä välistä vaikka henki menis. Oli pakko juhlia ees jollain tavalla. Laiton telkkarista siis pyörimään ja tapitin yksikseni. Mom ja Nora yritti kattoa mun kanssa mutta koska ei ollut tekstityksiä ja mun käännökset oli vähän valikoivia, päädyin katsomaan suurimman osan yksin. Ei se kyllä haitannut, helpompi vaan keskittyä kun ei kuule suomea toisesta suunnasta ja englantia toisesta.

Ikävä siis on. Ihmisiä ja ruokaa ja sitä pimeyttä ja synkkyyttä mikä on ennen kun lumi tulee maahan. Ei sillä, tää auringonpaiste on ihanaa ja talvitakille ei tosiaan oo tarvetta vielä ja ruoka on hyvää. Mutta ei samanlaista kun suomessa. Karjalanpiirakoita tein yksi päivä mut eihän ne nyt yhtä hyviä oo kun kotona. Perunamuusia ja savulohta oon himoinnut kohta lähemmäs kolme kuukautta. Pakko löytää hyvä glögiresepti jostain tai en saa koskaan joulumoodia päälle. Ehkä tää tästä pikkuhiljaa mene ohi kun ensviikko on ihan täynnä taas. Ei kerkee ajattelemaan ja miettimään että miten siellä suomessa menee.

Ennen tänne tuloa olin ihan varma että en mä mitää koti-ikävää tai kulttuurishokkia saa. Oon senverran avoin ja tänne halunnut tulla että enhän mä takasin koskaan haluu mennä. Niin se kai on todistettu että kovimmallekkin maailmanmatkaajalle tulee ikävä. Mikään ei oo ihan niin tuttua kun kotona ja kukaan ei tunne niin kun kotona. Pitää mennä kauas että näkee lähelle.

//Sorry i'm not going to translate this completely. Finlands independence day was today and i realized how much i really miss everything. The foods, the people, the darkness. I love being here and never tought that i would become homesick. I always wanted to come here and i'm so openmided that i thought that there was no way this was gonna happen. Oh boy how wrong i was.
My first indepencence day away from home was weird. It was just a normal sunday. We cleaned the house, did some shopping and went to the lake (which was flooded 'cause of all the rain.) Got some cool pics and celebrated with watching the presidents party via internet. No dinner with the whole family. No watching The unknown soldier from the tv. No blue and white candles on the table. Just a normal day, just not for me.

What's up

Kaikenlaista on ollut meneillään ja aika on aikalailla kortilla koko ajan. Erityiststi suomeks kirjoittelu jotenkin tuntuu ylivoimaiselta eikä oikeen oo saanut aikaseksi. Tää postaus on nyt vähän tämmönen "mitä on meneillään"-postaus ja tästä tuli aikamoisen pitkä. Toisaalta, on niin paljon kerrottavaa ja tää on jotenkin vaan niin helppo kun ei tarvii erikseen sähköpostia kirjotella kaikille.
//So, a lot has been going on lately and i havent had that much time to write. Especially writing in finnish is getting harder, since i dont really use it on everyday basis. I just wanted to write a post about everything that has been going on lately and why i havent been posting as much.

Ensinnäkin, koulu. Ainoo B (joku 9-8) mikä mulla on on enkussa, ja sekin on 3 pisteen päästä Asta (mikä on siis paras), kaikissa muissa aineissa on A. Koulu on tosi helppoa ja hyiä numeroita on helppo saada kun oikeesti palauttaa kaikki paperit mitä pitää ja tekee kotiläksyt. En ymmärrä miten joku voi saada hyvätyn.. Pikkuhiljaa on alkanut kavereita saamaan ja tutustumaan ihmisiin, mikä on ihan mahtavaa.
//First of all, school. I think the only B i have in english, and that is like 3 points from getting an A, all my other grades are A. School here isn't really that hard. Really the only thing you have to do is turn your papers and asingments in. I feel like i'm slowly starting to get friends and getting to know people, which is great.

Jalis. Jalkapallo. Soccer. En ees  tiiä mikskä kutsua ku sekotan koko ajan amerikkalaiseen jalkapalloon, haha. Anyways, alkaa tuo lähestyvä kausi pikkuhiljaa stressaamaan. Mä un en oo enne pelannut ja kokemusta pelaamisesta ei ole. Mä ja Nora kutsuttiin tämmöseen liigaan, joka pelaa aina keskiviikko-iltaisin ja eilen pelasin ekan pelin sielä. Tää joukkue koostuu oikeestaan kokonaan koulun jalispelaajista ja meillä on sekajoukkueet. Ilmeisesti oli vähän pulaa tytöistä joten meikäläiset sai siten kutsun, haha. Pelataan siis vähän pienemmällä kentällä ja vaan 7 pelaajalla joten vaatii vähän totuttelua, mutta eiköhän tää tästä. Pääasia on pelikokemuksen saaminen. Tosiaan, eilen oli eka peli ja meitä oli vaan 2 tyttöä joten pelattiin 6 vastaan 7 ja tietysti hävittiin. Eipä tuo haittaa paljoa, oli hauskaa ja ensviikolla uudestaan.
//Soccer. Season is starting soon and that is really stressing me out rn. I really dont have any experince playing so i hope i don't mess up that bad. Me and Nora got invited to this team that plays on wednesday evenings and i played there for the first time yesterday. The teams have to have both girls and boys and apparently they were short on girls so they asked us, haha. There is only 7 players on the field, so it's going to be a bit different but i'll get used to it, i hope. The game i palyed in, there were only 2 girls so we had one player less than the other team so we lost. That doesn't matter tho cause i had so much fun.

Näin marraskuussa. Shortsit ja T-paita...

Jotta mä ja Nora voidaan pelata varsityjoukkueessa, meidän pitää saada Athletic waiver, eli joku liitto tsegii meidän koulutiedot ja tarkistaa että ei olla ammattilaispelaajia. Täytettiin siis kasa papereita ja meidän piti maksaa 100 dollarin maksu, mutta Coach päätti että otetaan tuo joukkueen budjetista. JOudutaan kuitenkin maksamaan kaikista peliasuista ja muusta.
//For me and Nora to play in the Varsity soccerteam, we had to apply for an Athletic waiver. It was basically a bunch of paperwork and they are going to check that we are not professional players. We were supposed to pay like a $100 fine, but our coach promised that since no one else in the team has to pay to play, we shouldn't either and now that money is taken from our budget.
 

Kuten sanottu, suomi takkuaa joten älkää ihmetelkö jos tekstarit a sähköpostit tule vähän tönköllä suomella. Suomi takkuaa, mutta enkku sen sijaa on alkanut sujumaan entistä paremmin ja kuulemma mun aksentti on niin pieni, että sitä on vaikea kuulla. 
//My finnish is really getting worse every day, so don't worry if my texts or emails look a bit weird. On the plus-side, my accent is starting to dissapear and usually if i'm somewhere with Nora, they notice her accent first and alwyas ask her about it. I think shes starting to get sick of it, because she usually just says "oh i'm from germany and shes from finland, she just doesn't have a accent."

Vettä. Sade. Mitä on tämä

Kiitospäivä ja viikon loma on ihan just täälä, ihanaa. Luultavasti suunnataan päiväksi host-momin serkuille east-texasiin. (haluisin ollä vähän pidempään ja nähdä vähän sitäkin seutua mutta oh well.) Joulolomalla kväistään San Antoniossa ja näillänäkymin spring break tulee vietettyä Houstonissa. Toivottavasti käydään myös Dallasissa pian, se kun on tunnin junamatkan päässä.
//Thanksgiving and a week-long break is coming soon. Were probably gonna visit east-texas and our host moms cousins for a day (i would really want to stay longer cause we don't really have anything else planned and i'd really love to see what it's like there.) On christmasbreak were visiting San Antonio aaand during spring break were going to Houston for a couple of days. I really wish were going to Dallas soon, i want to see what its like since it's so near.

Päivät kulkee ohi niin nopeesti että vähän huimaa. Aina ei oo aikaa kaikelle ja tää blogi on nyt jäänyt vähän taka-alalle, mutta yritän kirjotela nyt loman aikana jotain koulusta ja jaliksesta ja muusta tämmösestä. Ongelmana on vaan se, että inspiraatio iskee yleensä näin torstai-iltana kello 23.00 kun pitäis olla nukkumassa...

Sain pukea päälle valmistujaiskaavun, vaikka en valmistukkaan haha

//Anyway, life here goes super fast and tbh i don't always have time for everything. I'm really trying to keep this blog up but i usually get inspiration to write in the middle of the night. Also i don't have pictures and that really bothers me. I'm trying to make a propper post about my school and soccer and fort woth and other stuff during the breaks.

Halloween

Halloween tuli ja meni ja jotenkin onnistuin jättämään kameran aina kotiin joten kuvia mulla ei kauheesti oo..
// So halloween was a couple of weeks ago and a lot has been going on so i haven't had time to write. (also i have like 3 pictures, sorry about that lol)

Jack <3

Joidenkin talojen pihat oli koristeltu jo lokakkuun alussa, mutta meillä ei ilmeisesti tätä kauheesti juhlita, joten meidän koristelut jäi kurpitsoihin jotka kaiverrettiin Aspectin halloweenjuhlissa. Kay halus pitää ne sisällä joten tietysti ne oli ihan homeessa jo ennen itse halloweenia...
// Some people started decoraiting their yards in the begining of october, but our only decorations were our pumpkins that we carved at Aspects  halloweenparty like a wek before actual halloween...

Itse lauantaipäivä piti olla kunnon ihan normipäivä ja illalla suunnitelmissa oli mennä Emman ja hänen siskon kanssa käymään 'trick or treat' kierroksella. Puolenpäivän aikoihin oven taakse ilmestyi Zack ja Chris. Ne päätti että nyt riittää kotona istuminen ja koska Chris sai vihdoin auton niin päästiin oikeesti jonnekkin, haha. Päädyttiin koulun kentälle (joka oli aidattu ja lukossa btw. kunnon kriminaalit liikenteessä) ja löydettiin pari muuta tyyppiä ja pelailtiin jonkun aikaa, kunnes oli pakko lähteä kotiin valmistautumaan.

Niin vakava

// That saturday was supposed to be just a normal day and in the evening we were invited to go trick or treating w/Emma, her sister and their friends. At noon Zach and Chris knocked at our door. They had decided that since Chris finally got his car back, we should do something else than just watch TV. We ended up going to the school and playing soccer at our footballfield. We found some other guys to play with us and we played for awhile until some little kids had a footballgame at that same turf, so we had to leave.

Eli illemmalla mentiin siis Emmalle josta lähetiin kiertelemään ympäri naapurustoa. Meidän piti ottaa pikkuset mukaan, mutta loppupelissä meitä vähän vanhempia oli niin monta että pienet päätti lähteä yksikseen. Päädyttiin yhden talon pihaan joka oli ottanut tän koko jutun vähän toiselle tasolle. Siellä pihalla oli joku 10 tyyppiä, pukeutuneena mikä miksikin ja siinä pimeydessä näky vaan hehkuvan punaset silmät. Kun vihdoin selvittiin ovelle asti ja saatin karkit, jostain ilmesty n.7v lapsi punaseen morph-pukuun ja demonimaskiin pukeutuneena neljällä raajalla hyppien. Ei ehkä kuulosta kauheen pelottavalta, mutta kun demonilapsi jahtaa sua pimeellä kadulla halloweenyönä, siinä ei kauheesti jäädä hengailemaan.
// In the evening we went to Emmas and walked around the neighbourhood trick or treating. We were supposed to take her litlesisters with us, but eventually there were so many of us that we decided to split up. We ended up to this house who took halloween to the next level. There were about 10 people dressed up as monsters and such and all you could see in the darkness was their glowing red eyes. When we finally got to the door and passed all of the creepy people, there was maybe a 7 year old kid, dressed up in a red morph suit and a demonmask. He was konttasi on the ground and started chasing us down the street. It doesn't sound scary, but when a demonchild chases you in the middle of the night, you run.

Loppuillasta Elisha ja Christina liittyi meidän joukkoon ja saatiin kunnon väittely aiheesta "Onko Kalkaros (tässä pitäis tietää harry potter) hyvä vai paha" ja siitä että onko kaikki Luihuset pahoja. Kaikenkaikkiaan tuo päivä ei ollu ihan sitä mitä odotin, vaan paljon parempi.
// Later Elisha and Christina joined us and we just hanged out at Emmas. We got in to a huge argument over my costume (i was dressed up as a Slytherin) and wether or not Snape was a good person. We had so much fun and i really can't remember the last time i laughed that much.




PS.Huomaako että suomi alkaa takkuamaan hälyyttävästi. Siis ihan oikeesti suomeks kirjottaminen ja puhuminen tuntuu niin epänormaalilta että vähän pelottaa. Joten siis, pahoittelen tönkköä suomeani eiköhän se tästä vielä pahene :DD

End of the first six weeks

Aika kuluu ihan hirmuvauhtia ja mun piti kirjottaa viime sunnuntaina mutta hupsista, koko päivä menikin enkun esseetä kirjottaessa.
// Time flies by super fast and i was supposed to write last sunday, but I ended up doing my English essay the whole day...

Täällä toi superkuu näkyi tosi hyvin, vaikka ei se nyt kauheen paljoo isompi loppujempuks ollutkaan.

Tosiaan, meidän lukuvuosi on jaettu kuuteen kuuden viikon jaksoon ja ensimmäinen niistä loppui viime perjantaina. Tää tarkottaa sitä, että viimeviikko oli täynnä kaikenlaisia testejä ja projektien deadlineja. Mulla oli enkunkoe, hissankoe ja astronomian koe, sekä mun piti saada valmiiksi mun Aurinkokunta-vihkonen, Lastenkirja ja essee sekä juliste enkunopelle. Kaikki sain tehtyä, mutta maanantaina mulla piti olla toinen essee enkuntunnille, joten sunnuntai meni aikalailla sitä tehdessä.
// Our school year has been divided into six six-week-periods. Three periods in the first semester, and three in the second. Last week was the on of the first six weeks, which ment that I had tests and project deadlines all week lastweek. I had a test in astronomy, English and US history and I had to finish my solar system-booklet, my childrens book and a poster and an essay about Nicki Minaj. I got everything done, but i had to write an essay in english by monday, so i worked on that all sunday.

Mun puhelimella otetut kuvat oh ihan surkeit ja menee kohta hermo. Pakko alkaa kantaa iphonea mukana kun siinä on parempi kamera :DD

Lauantaina aamupäivä meni Sonicissa, jalistyttöjen kanssa varainkeruuhommissa. Periaatteessa vietiin siis tilauksia keittiöstä asiakkaille (jotka oottivat autoissaan. Tässä pitäis tietää sonic ja ei sisätilaa asiakkaille..) Mä pakoilin ihmiskontaktia ja heiluin neonvihreän kyltin kanssa tienpientareella suurimman osan ajasta. Iltapäivällä, kun selvittiin kotiin, kävistiin pikasesti puistossa. Hengailtiin siellä vähän aikaa ja kierreltiin ympäriinsä. Löydettiin heppojakin, kun viereisen tallin hepat oli ihan aidan vieressä ja niitä sai paijata. Vähän on ikävä heppoja. Ja koiria. Ja kissoja. Ja ehkä vähän ruisleipää.
// We spent the whole saturday morning at a Sonic fundraiser for the soccerteam. Basically we just did carhoping and got the tips for ourselves. Its was really fun to hang out with the other girls and get to know them a little more. Most of the time I was holding a neongreen sing at the side of the road with few other girls, since i didnt really wanna talk to strangers, hah. In the evening we went to the park and hang out there for a while. We walked around and found some horses from the nearby stable that were out. Now i kinda miss horses. And dogs. And cats. And rye bread.

Homecoming on tänäviikonloppuna joten meillä on kolmen päivän viikonloppu, joista yks menee varmaankin dallasissa State Fairissa. Yritän kirjotella molemmista omaa postausta jossain vaiheessa.

Texas

Everything is bigger in Texas. Paitsi sipsipussit, ne on pienempiä.

Eka viikko on siis takana täällä cowboykaupungissa, ja kaikenlaista ollaan koettu. Nora ja mom oli mua meidän koordinaattorin ja hänen vaihtarin kanssa. Kentältä ajettiin suoraan kotiin, ja asetuttiin huoneisiin ja mentiin aikasin nukkumaan. Viikon aikana ollaan käyty stockyardilla, keskustassa, kirkossa, vesipuistossa, shoppailemassa ja syöty _paljon_
// My first week here in texas is over and i've experinced a lot of new things. Nora, mom, my coordinator and her new exchange student were waiting for me at the airport. From there we drove staright to home, saw the house and went to sleep. During this week we've seen the Stocyards, downtown, church, had fun at Hurricane Harbour, shopping and all the restaurants.

Täällä on kuuma. Siis ihan oikeesti kuuma. Ulkona ei kauheesti tuu vietettyä aikaa, sisällä on paljon mukavampaa ilmastoinnissa. Paitsi jos se on liian kylmällä, silloin tääkin kylmään tottunut suomineito kääriytyy vilttiin.
// It's hot in here. I mean seriously, hot. We haven't been outside much, because it's so much more nicer inside with the airconditioning.
Asiat täällä on tosi hyvin, aluksi englannin puhuminen oli tosi väsyttävää. Nyt alkaa jo helpottaa, eikä nukkumatti kutsu kuuden aikaa illalla, haha. Eka koulupäivä häämötää huomenna, ja oon ihan mielettömän hermostunut ja yritän olla oksentamatta. Ei olla vielä edes saatu lukujärjestyksiä...
// Everything is good in here. At fors speaking english was really tiring, but it's getting easier every day and i'm not ready for bet at 6pm... Tomorrow is the first day of school and i'm so nervous. I don't even knoew my schedule yet.

Tosiaan, luulin että kaikki mun paperityö on tehty, eikä tarvii täyttää mitään enää. Käytiin koululla sitte rekisteröitymässä ja ne ojensi mulle 17 sivusen paperinipun joka mun piti täyttää suraavaksi päiväksi. Kun keskiviikkona saatiin paperit täytettyä, käytiin koululla uudestaan ja juteltiin terveydenhoitajalle mun allergialääkkeistä. Lisää papereita! Nää vaan piää täytää lääkärissä, joka maksaa ja jonne joudun joka tapauksessa jos pääsen softball-joukkueeseen. Huomenna saadaan tietää pääsenkö joukkueeseen vai mitä tehdään. Yikes!

Kuulumisia

 Holaaaaaa

Viime postauksesta on tosiaan vierähtänyt tovi... Sorry about that. Tosiaan, aattelin nyt kertoa vaan vähän kuulumisia ja tämmöstä. Kuvat on mitä on, mutta oon nyt tehnyt tätä postausta usemman päivän ajan kun en löytänyt mitään kuvia. Kärsikää siis näistä.

Maanataina alkoi vika jakso koulua ennen lähtöä! Vähän pelottaa, vika jakso menee aina ihan kauheen nopeesti koska on paljon lomapäiviä ja varsinkin kun oon tosiaan Lontoossa koulun Science & Culture ryhmän kanssa viikon. Yhteensä siis laskeskelin että esim. matikkaa on alle 20h koko jaksossa, yikes. Tänään on tasan 117 päivää ennen lähtöä ja ootan innolla että päivät vähenee.

Host momin ja siskon kanssa on tultu juteltua ja musta tuntuu et tullaan tosi hyvin toimeen. Varsinkin sisko Nora tuntuu jo tosi läheiseltä, vaikka ikäeroa on yli vuosi. Tykätään molemmat liikunnasta, musiikista ja kirjoista. Oon ihan kauheen ilonen että mulla on sisko, joka käy läpi tätä samaa ja jonka kanssa pystyy puhumaan kaikesta. Momin kanssa en oo jutellut yhtä tiheesti kun Noran kanssa, varsinkaan nyt kun hän on Brasiliassa matkustelemassa, hah. Lähetin momin kahdelle edelliselle vaihto-oppilaalle sähköpostia ja kyselin kaikkea koulusta, momista ja yleisesi kaikesta. Toisella tytöistä oli ollu ongelmia koulun pukukoodin kanssa ja luulen et mulla tulee olemaan ihan samoja ongelmia. Oon tottunu pukemaan just ne vaatteet mitä huvittaa, joten se että en voi laittaa toppia kouluun tuntuu ihan tosi tyhmältä. Myöskin se, että vaatteissa ei saa olla tekstiä ja sukkien on oltava samaa paria tulee tarvitsemaan vähän totuttelua. Onneks mom tuntee pukukoodin hyvin niin osaa sitten sanoa jos mun vaatteet on jotenkin epäsopivia. Kuulin myös että koulussa tulee olemaan muitakin vaihto-oppilaita mun ja Noran lisäksi, mikä on musta kauheen kiva. Jos ei muita kavereita löydä, niin voi lyöttäytyä heidän seuraan.

Muista vaihto-oppilaista puheenollen Dallas-Fort Worth alueelle on tulossa näillä näkymin ainakin 2 muutakin suomalaistyttöä! Täytyy ainakin kerran nähdä kaikki yhdessä..

Sain kortin momilta!

Muutama viikko sitten kävin myös tuberkuloositesteissä, eli ihan perus keuhkoröntgenissä. Mulla oli ihan sikamukava lääkäri, joka teki lausunnot suoraan englanniksi niin mun ei tarvinnyt käydä kääntämässä niitä. Samoin pääsin röntgeniin heti ja valmiin lausunnon sain jo seuraavana päivänä. Itse kävin siis yksityisellä puolella. Monet muut vaihtarit on joutunut oottamaan lausuntoa tosi pitkäänkin, mutta mulla kävi onneks tosi nopesti kun deadline oli jo tosi lähellä, hah. 9.5 Helsingissä on Exploriuksen orientaatiotilaisuus. Onko ketään muita vaihtareita tulossa samaan tilaisuuteen? Olis tosi mukava miitata ja vähän vaihtaa kuulumisia tai jotain!

 Maanantaina mä suuntaan tosiaan askeleet kohti Lontoota. Ihan hassua ajatella, että sen jälkeen seuraavan kerran helsinki-vantaalla ollaan hyvästelemässä perhe 10 kuukaudeksi! Muutenkin nyt oon alkanut kiinnittämään huomiota kaikkiin juttuihin joita tulee tekemään viimeisen kerran ennen vaihtoa. Löytyisköhän mämmiä vielä kaupoista?

Eeva
 

TX?

HIIIIIII
Nyt kun oon vähän rauhottunu (mut silti ihan mielettömän innoissani) niin voin tännekkin nopeesti kertoa kuulumisia. Tosiaan tasan viikko sitten torstaina sain expolta viestin että "Mahdollinen sijoitus USAssa?" Siitäkös pikku Eeva innostui ja puhkesi elämänsä ensimmäisiin ilon kyyneliin. Mulle siis ois löytynyt perhe, tai oikeastaan Host-mom Texasista! Sain tietää asiasta näin aikasin, koska kyseessä olisi kaksoissijoitus. Mulle tulisi Host-sisko saksasta! Jännää!! Tosiaan mulle annettiin mahdollisuus kieltäytyä tästä perheestä, mutta koska Texas on jotenki muokkautunu mun mielessä ihan mahtavaks ja yhdeksi lemppariosavaltioista niin päätin hyväksyä tarjouksen! Allekirjoitin hyväksynnän kaksoissijoituksesta maanantaina ja Mari lupasi soittaa jenkkeihin heti mun kanssa juteltua, että saavat tietää mun olevan positiivisin mielin tulossa. Homma ei oo vielä 100% varma koska en tiiä onko tää sisko hyväksynyt kaksoissijoituksen. Lisäksi homma riippuu siitä, että saadaanko meille molemmille koulupaikkaa. Ehkäpä parin viikon sisällä?

(Pöllin tän kuvan WeHeartista, sori)

Oon nyt siis ensimmäinen joka on saanut sijoitustiedot expon kautta tänä vuonna, ihan mahtavaa! Oon ihan ihmeissäni miten nopeesti perhe on löytynyt kun edellisenä maanataina sain tiedon että hakupaketti on hyväksytty jenkkien puolella (sitä edellisenä torstaina mun student-profile ilmestyi aspectin sivuille) kun jo n.3 päivän päästä hyväksymisestä sain jo tietää tästä. Ihan kreisiä! Olin ihan varma että saan odotella perhettä ihan viimesille lähtöpäiville saakka, miten elämä voikaan yllättää.

Host-momista ja siskosta kerron lisää sitten ku homma varmistuu ja oon heidän kanssaan jutellut.
Hakupakkettipostausta väsään ens viikon puolella kun koeviikko loppuu ja vietän pitkää viikonloppua, jee! Jaan sen luultavasti kahteen eri osaan, ettei tuu liian pitkää, lol

E

Perhosefekti

Eikö jokainen mennyt vuosi oo aina se paras? En osaa kuvitella miten hyvä tästä vuodesta tulee kun 2014 oli jo niin mahtava.

Oon nähnyt monia postauksia menneestä vuodesta ja päätin käydä itsekkin sen "nopeasti" läpi. Viimevuonna tapahtui vaikka ja mitä! Keväällä kävin Olivian kanssa Arvin Van Buurenin keikalla ja tanssin itteni pyörryksiin, Emmin ja Essin kanssa pyörähdettiin 30 Seconds To Marssin keikalla. Kesäkuussa mun työt alkoi heti ja juhannuksena mentiin meidän pikkumökille juhlistamaan. Päädyin nukkumaan mökissä yksin kun muut halusi kotiin. Hupaisaa. Kesäkuun puolessavälissä oli myöskin mun siskon häät loviisassa.

1)Armin Van Buuren 2)Varastin ilmapallon 3) Minä, Emmi ja Essi 4)Lisää ilmapalloja 30stm keikalla

Heinäkuun alussa oli Summer Up jonne lähdettiin porukalla. Kyseessä oli mun ekat festarit ikinä ja oli kyllä tosi hauskaa! Viikonlopun jälkeen balleriinat oli käyttökelvottomat ja ääni täysin poissa. Heinäkuun puolivälissä meille tuli viikoksi asumaan italialainen vaihtari Chiara.

Olin koko heinäkuunkin töissä ja jatkoin pitkälle syksyyn tehden viikonloppuja. Elokuussa koitti Weeked-festivaali minne lähdin Tiinan, Liisan ja Siirin kanssa. Hauskaa oli, eksyttiin, tavattiin uusia ihmisiä ja hypittiin ihmisten olkapäillä. Elokuun luppupuolella oli sitten vielä Cheekin stadionkeikka jonne menin Olivian, Emmin ja Essin kanssa. Lähdettiin lauantaiaamuna ysiltä jonottamaan ja istuttiin sateessa koko pv.

1) Minä ja Emmi Summer Upissa 2) Chiara, Maija ja minä Heurekassa 3&4)Weekend-festivaali 5) CHEEK 6)Kati, Jenna ja minä Summer Upissa

Tosiaan heinäkuun lopussa aloin tosissaan painostamaan porukoita vaihtojuttuun ja kun äiti ei sanonut suoraan ei, varasin haastattelut expolle, yfulle ja intolle. Expolta mut sitten hyväksyttiinkin (ainoona, lol) ja pistin pyörät pyörimään. Loppusyksy meni vaihtoa hehkuttaessa ja opiskellessa. Nyt mun kaverit on ihan kyllästyneitä mun vaihtopuheisiin. (Onneks mulla kuitenkin on Vaihtareiden wappiryhmä!) Mukaan mahtuu vielä jos oot lähössä ja haluut mukaan meidän sekoiluihin
Lokakuun 27 sähköpostiin pamahti hakupaketti ja marraskuun ajan sitä täyttelin. Joulukuussa täytin 17 ja joulu meni rauhallisesti. Joululomalla en tehnyt yhtään mitään ja uusivuosi meni ystävien kanssa juhlimalla porvoossa.

1)Uusivuosi 2)Kipeenä Tiuhdin kanssa 3)Maisemia ikkunasta 4)Luistelua

Tosiaan eilen huomasin että Aspectin sivuille oli vihdoin tullut mun oppilasprofiili, eli perheen metsästys on nyt alkanut, jee!

Tää postaus on nyt kovin sekava syytän sitä että oon nyt kolmatta päivää kovassa flunssassa eikä aivot kulje ihan normaalisti. Tosiaan, hyvää uuttavuotta!

Eeva

ELTIS-testi

YO

Elikkäs tänään läimästiin naaman eteen semmonen kun ELTIS-testi. ELTIS aka English Language Test for International Students on siis kielitesti vaihto-oppilaille. Ilman tätä testiä ei siis pääse vaihtoon. Kokeen saa uusia niin monta kertaa kunnes pääsee läpi, eli vaihtoonppäsy ei riipu siitä.

Mulla tää testi oli Vantaalla Sotungin koulu/lukio/emt mutta expo on järjestänyt näitä pitkin syksyä ihan ympäri suomea. Vaihtareiden wappiryhmässä sain semmosen käsityksen että ELTIS ois kauheen vaikee ja moni oli joutunu uusimaanki sen. Mun mielestä se ei ollut niin paha kun aattelin (mä kyllä pelkäsin ihan täysin pahinta) mutta esim. Salla (samaisesta wappiryhmästä) koki sen vähän hankalammaksi. Se siis riippuu ihan ihmisestä ja siitä et lukeeko esim. kirjoja paljon englanniksi.

Itse testi oli kaksiosainen, kuultu ja luettu osio. Vastausvaihtoehtoina oli abc/abcd. '
Kuullussa osiossa oli kuvia ja sitten piti valita kuuleman perusteella mitä siinä tapahtuu. Sitten oli kanssa jotain laskuja mitä piti kuullusta päätellä että mitä niistä kuvailtiin. Kuullussa oli myös pari kolme tarinaa tai keskustelua missä piti vastata sysymyksiin.
Luetussa oli ensin osio missä piti valita sana tyhjän kohtdan paikalle ja kolme tarinaa missä piti vastata kysymyksiin. Tarinoiden aiheena oli esim. jokun intiaaniheimon historia ja tutkija ja sen kuuluisimmat keksinnöt.

 Päädyin jotenkin selailemaan kuvia viime kesältä ja rupesin miettimään miten erilaista silloin oli. En ollut varma pääsenkö vaihtoon, mun hepo oli vielä elossa ja elo oli kovin huoletonta. Pienen kaamosmasennuksen kourissa on hyvä vähän imeä d-vitamiinia aurinkoisten kuvien kautta. Lisäks mulle alkaa iskemään jouluahdistus kun vasta eka lahja on ostettu ja taisin kadottaa senkin tänne vaatevuoreen. Jestas. Ahdistusta lisää ajatus siitä että ens vuonna joulupöydässä on kalkkunaa. Ei kinkkua. Kalkkunaa. Help!

X
Eeva