Western Hills

Downtown Fort Worth

Ensimmäinen viikko koulussa on nyt ohi (ja toinen alkamassa ihan liian pian.) Western Hills high schoolissa on joku 1500 oppilasta, ihan jäätävän kokonen koulurakennus + koulun ulkopuoliset välikaikaiset luokkahuoneet. Kartta on pakko olla mukana koko ajan. Mä ihan oikeesti eksyn siellä koko ajan, ei oo ees hauskaa.

Maanantaina oli siis eka koulupäivä ja voi pojat että olin ihan pissit housussa. Mun eka tunti oli tietty ulkona, eli ensin piti selviytyä alakertaan, josta ulos ja sitten piti löytää oikee rakennus (niitä on joku 20) ja niistä rakennuksista oikee luokka. Selvisin kun ihmeen kaupalla luokkaan ja sain mun lukujärjestyksen, jota jouduin sitte muokkaamaan myöhemmin. En saanut sitä mun toivomaa softballia, joten haaveet siitä katosi kun tuhka tuuleen.

Vaihdoin siis pari kurssia, ja ne sekotti mun lukujärjestyksen ihan kunnolla. Ainoo aine mikä pysy paikallaan oli äikkä, ja silti eksyn joka kerta kun lähen sinne seikkailemaan.... Terveystieto vaihtui ranskaan (jonka yritän nyt saada takasin, haha), governmentin sijasta mulla on nyt Us history ja economics ja matikka vaihtui (ylläri!) jalkapalloon! Siihen eurooppalaiseen siis, ei näillä täällä oo edes tytöille footballjoukkuetta, höh.

Tosiaan! Ekat jalkapalloharkat mulla oli perjantaina, lämpöä oli n.+35 astetta, ei pilvenhattaraakaan taivaalla ja ilmansaasteet tietty ilmassa. Mä selvisin, mut voi pojat en oo ikinä hikoillu niin paljoa. Meinasin pyörtyä kentälle, oksentaa useempaan otteeseen ja tukehtua. Tän jälkeen oli juostava etsimään bussia, joita on koulun edessä joku 20. Oon oikeesti ihmeissäni miten oon vielä elossa. Huomenna uudestaan. Nyt mulla sentään on kunnolliset kengät, jee!

Kavereita en silleen oo saanu vielä. Toki melkeen joka tunnilla on joku jolle välillä jutella, mutta semmosia "syödään yhdessä lounasta" kamua ei oo vielä löytynyt. Syytän mun lukujärjestyksen muutosta, mutta ehkä joku tähtitieteen tunnilta adoptoi mut niiden lounasporukkaan.Toivottavasti. Voin vaikka rukoilla. Ihan oikeesti. Mä kieltäydyn syömästä yksin.

Huomenna alkaa spirit week, josta lisää ens viikonloppuna!

KATTOKAA MITÄ LÖYSIN TÄNÄÄN!!!!!!!

Texas

Everything is bigger in Texas. Paitsi sipsipussit, ne on pienempiä.

Eka viikko on siis takana täällä cowboykaupungissa, ja kaikenlaista ollaan koettu. Nora ja mom oli mua meidän koordinaattorin ja hänen vaihtarin kanssa. Kentältä ajettiin suoraan kotiin, ja asetuttiin huoneisiin ja mentiin aikasin nukkumaan. Viikon aikana ollaan käyty stockyardilla, keskustassa, kirkossa, vesipuistossa, shoppailemassa ja syöty _paljon_
// My first week here in texas is over and i've experinced a lot of new things. Nora, mom, my coordinator and her new exchange student were waiting for me at the airport. From there we drove staright to home, saw the house and went to sleep. During this week we've seen the Stocyards, downtown, church, had fun at Hurricane Harbour, shopping and all the restaurants.

Täällä on kuuma. Siis ihan oikeesti kuuma. Ulkona ei kauheesti tuu vietettyä aikaa, sisällä on paljon mukavampaa ilmastoinnissa. Paitsi jos se on liian kylmällä, silloin tääkin kylmään tottunut suomineito kääriytyy vilttiin.
// It's hot in here. I mean seriously, hot. We haven't been outside much, because it's so much more nicer inside with the airconditioning.
Asiat täällä on tosi hyvin, aluksi englannin puhuminen oli tosi väsyttävää. Nyt alkaa jo helpottaa, eikä nukkumatti kutsu kuuden aikaa illalla, haha. Eka koulupäivä häämötää huomenna, ja oon ihan mielettömän hermostunut ja yritän olla oksentamatta. Ei olla vielä edes saatu lukujärjestyksiä...
// Everything is good in here. At fors speaking english was really tiring, but it's getting easier every day and i'm not ready for bet at 6pm... Tomorrow is the first day of school and i'm so nervous. I don't even knoew my schedule yet.

Tosiaan, luulin että kaikki mun paperityö on tehty, eikä tarvii täyttää mitään enää. Käytiin koululla sitte rekisteröitymässä ja ne ojensi mulle 17 sivusen paperinipun joka mun piti täyttää suraavaksi päiväksi. Kun keskiviikkona saatiin paperit täytettyä, käytiin koululla uudestaan ja juteltiin terveydenhoitajalle mun allergialääkkeistä. Lisää papereita! Nää vaan piää täytää lääkärissä, joka maksaa ja jonne joudun joka tapauksessa jos pääsen softball-joukkueeseen. Huomenna saadaan tietää pääsenkö joukkueeseen vai mitä tehdään. Yikes!

7 Days to go - Fiiliksiä

7 päivää (!!!!!!!!!!!!)

Lähtöön ei oo enään viikkoja, vaan päiviä. Eilen olin vikaa päivää töissä (tätä sanoin jo viime kuun lopussa, mutta miten kävikään..) ja nyt mun elämä alkaa ihan oikeesti pyörimään lähdön ympärillä.
Mua pelottaa, jännittää, stressaa, enkä meinaa pysyä pöksyissäni innostukselta. Fiilikset vaihtelee laidasta laitaan päivien ja jopa tuntien sisällä. Tekemistä on ihan mielettömästi ja mietin, että kerkeenkö oikeesti kaikkea.
 Pakkaus on alkumetreillä. Matkalaukut on, mutta niissä ei ole vielä mitään. Tuliaisista on murto-osa hommattu ja viimeiset tarvittavat vaatteet kolahtaa postiin tänviikon puolessavälissä. Homecomingpuku, jonka otan täältä mukaan, on vieläkin pienoisesti rikki, ja mukaan tarvittavat lääkkeet ja muut on vielä resepteineen kaikkineen kadoksissa. En oo käynyt kampaajalla moneen kuukauteen, enkä oo vielä edes kerennyt järkkäämään mitään läksiäisiä. Puhumattakaan siitä, että mulla ei oo edelleenkään dollareita. Miten lähteminen on mulle aina niin vaikeeta.

Kaiken stressin keskellä mun into on vaan kasvanut. En malta oottaa, että vihdoin nään mun host-siskon nykissä ja voidaan puhua ihan kunnolla. En malta oottaa, että nään mitä Mom on tehnyt talolle (se on pistänyt paikat ihan uusiksi nyt kesällä, kaikki makkarit ja keittiöt ja kaikki), jännää! En malta oottaa, että koulu alkaa ja pääsen vihdoin kokemaan sen aidon ja oikeen high school spiritin (vaikkei se ehkä ookkaan niin kun High School Muscal, lol) En malta oottaa, että pääsen pian lämpimään. En malta oottaa!

Näiden 7 päivän aikana tulee tapahtumaan ihan mielettömästi. Sanotaan hyvästejä, bailataan festareilla, valvotaan öitä ja itketään aamuja.
Ne sanoo: Leave, when everything is perfect! ja niin mä teen.

// 7days to go, crazyyyy! Yesterday was my last day at work (it was supposed to be a month ago but look what happened, haha) and now my life is all about leaving. I'm scared, nervous, stressed out and so very excited. There is so much to do in these last days that i'm not sure if i'll manage. 
I still haven't satreted packing. Last of my chlothes are arriving this week and i still need some prescriptions from my doctor so i can get all my medication with me. I don't even have dollars yet.
Even tough i'm really stressed out by all the things i still have to do, my excitement grows stronger every day. I can't wait to finally see my host sister and mom, or that schools starts and i can experience the "real" american high school (even though it's not like High School Musical) I can't wait to finally get out of this awful finnish summer and see the sun. I can't wait!
They say: Leave when everything is perfect! And thats exactly what i'm gonna do.

Skype

Lauantaina sovittiin momin kanssa että skypetetään sunnuntaina, kun hän on tullut kirkosta. Ennen tätä puhelua jännitti. Koko päivänä ei voinut istua paikallaan, jotain on piti tehdä ettei ala stressaamaan liikaa. Saattaa kuulostaa vähän hassulta että jännitin näin paljon. Toiset vaihtarit yleensä skypettelee perheelleen jo aika alusta asti heti. Mä kuitenkin oon lähetelly sähköpostia, lukenu hänen blogia ja muutenkin ollut yhteydessä jo maaliskuusta asti. Ja nyt vasta skypetetettiin. Eka kerta on aina pahin ja mun englanti vähän jännitti. Eikä niin vähänkään. Enkku on ollu mulla ihan kiitettävä aina ja mä ymmärrän sitä tosi hyvin. Puhe kuitenkin jännittää mua aina, ja viimesestä puhutusta englanninkielisestä keskustelusta on aikaa. Töissä puhun pari sanaa englantia joka päivä, netissä kirjotan suurimmaksi osaksi englanniks, mutta keskustelu vähän jännittää.

Juhannusmaisemat mökillä

Anyways, ite puhelu meni ihan hyvin. En keksinyt mitään uusia kysymyksiä ja hän vaan kyseli multa kaikkea mun perheestä ja töistä yms. Mä menin kuitenkin vähä lukkoon enkä loppujenlopuks puhunut kauheesti. Näin jälkikäteen tuli mieleen kaikkia asioita joita ois voinut sanoa ja kysyä ja nyt vähän harmittaa, etten saanut suuta auki silloin. Tiiän kuitenkin et tuun oleen paljo rentoutuneempi kun nähdään, koska enkkua on tultu puhuttua jo Japanilaisen vaihtarin kanssa (hostataan häntä kaks viikkoa) ja nykissä muitten vaihtareiden kanssa.
Btw, suunniteltiin ennen koulun alkua jossain vesipuistossa käyntiä. Kuulemma Six Flagsissa on niin kovat jonot ja koska kuuma, niin joskus on siellä joku pyörtynyt. Samoin vähän koulun alun jälkeen lähdetään roadtripille momim matkakamun Andrean kanssa viikonloppureissulle San Antonioon. Weee ihanaa.

Maanantaina skypeteltiin sitte Noran kanssa. Oli tosi kiva vihdoin nähdä ja ihan kunnolla jutella. Nyt alkaa myös iskemään, että nää ihmiset on oikeesti olemassa ja ne odottaa mua sinne. Ei leikitä netissä vaan ihan oikeessa elämässä. Yhdessä panikoitiin koulun alusta, pukukoodista, lähdön lähenemisestä ja pakkaamisesta. Tällä kertaa sain suuni auki ja ihan oikeesti juteltiin, mikä oli tosi muksaa. Saatiin selville, että ollaan samaan aikaan NYCissä, ja luultavasti lennetään yhdessä Dallasiin, jes!

Seuraavan 48 päivän aikana ois tarkotus käydä viisumihaastattelussa, kahdessa eli lääkärissä ja hammaslääkärissä, viettää viikko mökillä ja kierrellä japanilaisen vaihtarin kanssa kaks viikkoa. Tän lisäksi pitäis löytää matkalaukut, sopivia kouluvaatteita, vaihtaa dollareita, jorata Summer Upissa ja Weekendissä, sekä kierrellä erilaisissa sukujuhlissa. Kesä menee täälä suomessa nopeesti. Onneks saan nauttia auringosta sitte texasissa kun te muut alatte valmistautua kouluun ja syksyyn!

Eve

174 Days 'till US

174 Päivää lähtöön.

Parisen viikkoa sitten sain vahvistuksen hostperheestä! Tosiaan perheeseen kuuluu host-mom ja saksalainen vaihtarisisko. 12.8 suuntaan askeleet kohti New Yorkin softlanding camppia ja muutama päivää siitä jatkan matkaani kohti Fort Worthia, Texasia!

Tuon punaisen palluran kohdalle siis suunnataan!

Mun uus kotikaupunki tulee olemaan siis hieman alle miljoonan asukkaan Fort Worth. FW on USAn 16sta suurin kaupunki ja Texasin viidenneksi suurin, huikeeta! FW on osa metropolia, johon kuuluu lisäksi Arlington ja Dallas jossa on lähemmäs 6 ja puolimiljoonaa asukasta. Host-momin mukaan Dallasiin ajaa 50 minuuttia, mikä on suunnilleen sama matka mikä mulla nyt on Helsinkiin. Tää on momin mukaan aito cowboykaupunki ja niillä on siellä aitoja cowboyta ja rodeo on yleinen ajanviete. Luultavasti pääsen mäkin seuraamaan sitä touhua, toivottavasti kuitenkin vaan katsomon puolelta. Sää tulee olemaan kuulemma hyvinkin vaihteleva ja erilainen kun täällä suomessa. Viime lauantaina oli ollut +26 ja aurinkoista... Täällä tais olla -10 ja pilvistä.

Western Hills Cougars

Elokuun lopulla mulla alkaa sitten koulu Western Hills High Schoolissa, joka on siis reilun 1300 oppilaan koulu. Tää koulun suuruus tulee olemaan mulle shokki, omassa lukiossa kun nyt on n.120 oppilasta. Kuitenkin ihan mahtavaa päästä isoon kouluun jossa on aika paljon kaikkea harrastusmahdollisuutta ja monenlaista porukkaa! Mom sanoi että urheiluharrastuksien kanssa voi olla ongelmia bussien takia, niin täytyy katsoa että mitä mä keksin. Oisin halunnu kokeilla vaikka jalkapalloa tai cheeriä mut kyllä mä jotain muutakin aion kokeilla! Harrastusten kautta sais vaan kätevästi kavereita ja ehkä vähän kyllä jää harmittamaan jos en pysty kokeilemaan mitään uutta urheilulajia.

Host-mom on siis eläkkeellä oleva opettaja, joka tekee sijaisuuksia jollain tietyllä koulualueella. Hänellä on ennestään ollut 16 tyttöä vaihdossa joten hän todellakin tietää mitä tekee, hah. Sisko on tosiaan saksasta ja (ilmeisesti) mua pari vuotta nuorempi. Molemmat vaikuttaa hirmu mukavilta ja avoimilta mikä on tosi kiva ja helpottaa varmasti sopeutumista. Heidän kanssaan oon viestitellyt nyt pari kertaa ja tullaan olemaan tiheästi yhteydessä koko kevään ja kesän ajan. Momilla on myös kaksi kissaa Taz ja Buddy, mikä oli mulle valtava helpotus, koska elämä ilman mitään eläimiä ois ollu mulle tosi iso shokki. Kisut on kuulemma leikkisiä ja ihan hirmu söpöjä! 10 kk aikana tulee olemaan luvassa jonkinverran matkustelua ympäri texasia ja mahtavia maisemia koska olkkarin ikkunasta on kuulemma mahtava näkymä Benbrook-järvelle. Mom on tehnyt jonkun nettisivun mistä saa kaikkea infoa esim. prom-puvuista mitä edellisillä tytöillä on ollu, mitä kannattaa pakata mukaan ja millanen hänen talonsa on. Luulen et toi sivu tulee auttamaan tosi paljon ja varmasti helpottaa ainakin pakkaamista.

Lake Benbrook.

Anyways, perhe vaikuttaa hirmu mukavalta ja ollaan host-siskon kanssa molemmat tositosi happy et ollaan saatu tämmönen mahollisuus ja päästään tutustumaan oikeen kunnolla ennen yhteistä vuotta!  Aluks mua jännitti kovin mutta ku nyt on vähän jutellu heidän kanssaan oon tosi innoissani ja toivon että nää jäljellä olevat 174 päivää menee nopeesti, mutta ei liian. (Kerkeen muuten weekendiinki, jes!)

Eeva

Hakupaketti

Tosiaan, mun hakupaketti lähti järjestölle toissapäivänä (29.11) jopa päivän ennen deadlinea! (Öö tää oli tosiaan se 2 kuukautta sitten, älkää hämääntykö xd) Hakupaketti kolahti sähköpostiin suunnilleen kuukausi sitten, aika myöhässä verraten muihin vaihtareihin.
Hakupaketti koostui 16 eri osasta, missä kysyttiin ihan perus yhteystiedoista ja päivästä, ihan helppo nakki siis (not). Lisäksi pakettiin kuului mun ja vanhempien kirje, kuvia, lääkärintarkastuksia, rokotteita, arvosanojen kääntöä jenkkien arviointitaulukkoon, allekirjoitettavia sopimuksia ja vaikka mitä. Mulle annettiin kuukausi aikaa saada paketti valmiiksi, mikä on työn määrään nähden aika paljon pienessä ajassa, varsinkin kun koeviikko puski päälle ja jakson viimeisiä töitä oli tehtävä samaan aikaan.

 1. Kuva minusta

 

Tein paketin pääosin itse ja hoidin itse myös lääkärinajat ja rokotukset. Lukiolla oli onneksi sopivasti menossa lääkärintarkastukset niin sain tungettua itseni ja täytettävät paperit jonnekkin väliin. Samassa hoitui sitten kanssa rokotukset. Otin siis Meningokokkirokotuksen, joka ilmeisesti on pakollinen kaikille jenkkeihin lähtijöille vaikka sitä paketissa ei kysyttykkään. Joku joskus puhui jotain jostain toisesta rokotteesta, mutta en nyt muista mistä enkä varmaankaan sitä ole ottanut. Hoidan sen sitten jos tarvitsee.

 2. Kuva ystävistä. Ensimmäisessä kuvassa on minä ja hyvä ystävä Maija, ja toisessa osa meidän täysin sekopäisestä lukiocrewistä.

Arvosanojen kääntämisen luotin ryhmänohjaajani käsiin samoin kuin opettajan suosituksen annoin englanninkielenopettajalleni täytettäväksi. Lisäksi allekirjoitettavia lomakkeita oli vino pino ja ne piti ensin tulostaa, allekirjoittaa ja sitten skannata takaisin koneelle ja liittää pakettiin mukaan.
Kuvia hakupakettiin liitin seitsemän. Ois ollut tietysti mahdollista laittaa enemmänkin, mutta mulla loppui yksinkertaisesti aika kesken enkä kerennyt lisäämään kuvat kun ihan tärkeimmistä asioista. Kuvat mun käsittääkseni annetaan mahdollisille hostperhe ehdokkaille vanhempien ja oman kirjeen ohessa. (laitan vaan nää viis kuvaa koska en jaksa kysyä lupaa kaikilta kavereilta ja perheenjäseniltä että saanko lisätä heistä kuvan)

 3. Kuva harrastuksista/harrastuksesta. Tässäpä pari vuotta vanha kuva musta ja mun edesmenneestä hevosesta. En tosiaan löytänyt yhtään tuoreempaa ratsastuskuvaa niin tää saa nyt sitten kelvata.

Kuvien lisäksi minä kirjotin oman kirjeen hostperheelle ja vanhemmat kirjoitti toisen. Tai äiti kirjoitti ja mä autoin. Mulla meni kirjeen kirjoittamiseen pari päivää kun hioin sitä ja luin muiden vaihtareiden kirjeitä. Äidille etin kanssa pari kirjettä mistä kattoa mallia niin ei tarvinnut puhtaaltä pöydältä alottaa. Noi mallikirjeet oli kyllä tosi käteviä ja antoi hyvän kuvan mitä kannattaa kirjottaa. 

4. Kuva paikasta, jossa vietät paljon aikaa. Eli mun huone.

Täs postauksen alun oon kirjottanu 2 kuukautta sitten. Jestas miten aika menee. Anyways, lisää hakupaketista...

Ekat sivut hakupaketista oli perus nimi, sukunimi, osoite-juttua. Lisäks oli joku sivu mihin tein mun "student profilen" johon tuli kuva joka tulee mun oppilaskorttiin sitten jenkeissä ja vastailin kysymyksiin kuten: Mitä haluan tehdä isona? ja Millainen on normaali arkipäiväsi? Näistä vastauksista löytyi viitteitä sitten aspectin sivuilla (nyt jo 'olleessa') student profilessa. Suurin osa muista sivuista oli siis allekirjoitettavia, jotka tulostin, allekirjoitin ja skannasin takaisin koneelle. Hakupaketin sain valmiiksi tosiaan just ajoissa, se lähetettiin kuitenkin takasin kaksi päivää ennen joululomaa. Mun arvosanakäännökset (jotka mun ro oli siis kääntänyt) oli parin numeron kohdalta pielessä, joten viimeisen päivän aikana ennen lomia mun ro otti yhteyden mariin ja sai arvosanat käännettyä oikein.

5. Kuva kodista. Joo, lumet ehti just sulaa ennen ku kerkesin ottaa kuvan ja tää näyttää tosi masentavalta.

Tosiaan melkeen heti uudenvuoden jälkeen mun student profile ilmestyi aspectin sivuille ja sain vahvistuksen että hakupaketti on hyväksytty jenkkien päässä! Pari päivää tästä tuli ilmoitus mahdollisesta host-perheestä Texasissa, allekirjoitin tarvittavat paperit ja nyt siis mun student profile ei ole enään aspectin sivuilla. Näinpä odottelen täällä virallista vahvistusta expolta ja aspectilta että oon tosiaan lähdössä texasiin ja lähtöpäivää (tai edes alustavaa lähtöpäivää, pls).

Fiilikset on tosi jännittyneet ja positiiviset. Oon nähnyt nyt lähiaikoina aika paljon unia vaihdosta, mikä on ehkä vähän kummallista, mut ihan hauskaa. Koulussa alkaa maanantaina uus jakso ja vanhojentanssit ja hiihtoloma lähestyy uhkaavasti. Kesätyöjutut on selvitetty ja meen ainakin kesäkuuksi töihin yhteen ravintolaan, Summer Upiin on kesän aikana pakko päästä ja Weekendiin jos vaan on mahis! Aika menee ihan sikanopeesti ja se vähän pelottaa mua. Päivälaskurin mukaan elokuuhun on tänään 6 kk aikaa, mikä on ihan liikaa ja samalla ihan liian vähän. Vähän jänskättää! Saatan olla ehkä vähän sekasin mut luulen et se on ihan hyvksyttävää tässä tilanteessa.

E