The Fam

Eli 15.4.2016 saapui mun rakas perhe tänne jenkkilän puolelle. Tuolloin perjantaina matkasin lentokentälle vastaan, ja pienen eksymisen ja muun jälkeen löytyi oikea popoo mua odotamassa. Lentokenältä saalistetiin vuokra-auto ja jotenkin onnistuttiin selvitytyä hotellille väsymyksestä ja ruuhkasta huolimatta. Hotellisotkun jälkeen käytiin yhdessä Noran ja hmomin kanssa syömässä
illallista.

 Lauantai aamuna minä hyppäsin poppoon matkaan ja lähdeltiin ajelemaan kohti Canyon Lakea, mikä on siis suunnilleen 5 tunnin ajomatkan takana. Matkalla sinne pakotin pysähtymään tsekkiläisessä leipomossa hakemassa Kolacheja ja Buckee'ssillä joka on texasilaisten oma ihana sairaan kokoinen huoltoasema.

 Canyon lakelle löydettyämme alkoi mukavat sateet jotka jatkui koko viikonlopun ajan. Tulvavaroituksista huolimatta maanantaina ajetiin Austiniin missä kierrettiin yhdessä capital building. Hmom ja Nora tuli mut sieltä hakemaan ja yhteisen päivällisen jälkeen me suunnattiin takaisin Fort Worthiin kun FAM jäi loppuviikoksi järvenrannalle lomailemaan.

Perjantaina poppoo tuli takaisin tänne ja illalla kokkailtiin yhdessä ja muuten vietettiin iltaa. Lauantaina pyörähdetiin eläintarhassa katsastamassa norsut ja niiden kaksi poikasta sekä kirahvit ja muut. Elsa, vanhempi pikkusiskoni tuli kipeksi kesken eläin tarharessun jonka takia Äiti ja hän joutui jättämään illan rodeon väliin. Ajeltiin siis Fort Worthin keskustassa ja käytiin hakemassa tuliaisia ja muita stockyardseilta, missä syötiin ja myöhemmin käyiin rodeossa. Iskä sanoi että tuo rodeo oli kyllä yks mahtavimmista kokemuksista, ja kyllä jäi itsellekkin mieleen. Tää rodeo oli enemmän paikallinen ja pienempi missä käytiin aikasemmin. Paikallisia ratsastajia ja pienempi areena mutta ihan mieletön tunnelma.

Sunnuntaiaamuna pakattiin auto, pyörähdettiin mun koulun pihalla ja ajettiin takaisin lentokentälle missä sanoin heipat taas kerran niille kaikken rakkaimmille. Itkuhan siinä tuli.

Kaikenkaikkiaan oli kyllä yks parhaimmista kokemuksita tän vaihtovuoden aikana. Oli ihana nähdä perhettä pitkästä aikaa ja saada tuoretta ruisleipää ja haistaa tutut tuoksut kotoa. Äidin kokkailut (vaikkakin jenkkituotteilla) ja suomen puhuminen oli ihan parasta. Ja ne pikkusiskot joiden vaatteet oli suurimmaks osaksi mun vanhoja ei ärsyttänyt ollenkaan vaikka joutuikin jakamaan huoneen.

Spring break

Kevätlomaa siis vietettiin maaliskuun puolivälissä ja heti maanantaisen futispelin jälkeen suunnattiin kohti Galvestonia ja Houstonia. Siellä vieteltiin sitten muutama yö, jonka jälkeen vietettiin kotona loppuloma tehden ei-mitään.

Tosiaan, tiistaina lähettiin aikasin aamulla ajamaan Galvestonia kohti, joka on siis rannikkokaupunki saarella jonkun tunnin ajomatkan päässä Houstonista. suunnilleen 5 tunnin ajomatkan jälkeen löydettiin itsemme ihanien värikkäitten puutalojen ja palmujen keskeltä. Ilma oli ihan sairaan kostea, ja horisonttia ei merellä nähnyt kun koko taivas oli ihan harmaa ja ilma kuuma. Kuitenkin, meidän motelli oli ihan rannalla, kirjaimellisesti näki rannan ja kuuli aallot.

Galvestonin rannat ei siis tosiankaan oo mitenkään kauheen nättejä, vähän mitä nää rannat helsingissä ja muualla suomessa on. Rusehtavaa vettä eikä valkosta hiekkaa. Oli silti ihan tosikiva olla taas veden äärellä ja päästä uimaan. Suomessa kun asuu niin ei sitä silleen käsitä, että ei kaikkialla voi uida järvissä, tai saatika ole järviä. Oli siis ihanaa päästä 8 kuukauden jälkeen uimaan ihan kunnolla.

Ekana päivänä käveltiin rannalla ja käytiin ihmettelemässä huvipuistoa joka oli kokonaan ison laiturin päällä. Meillä ei ollut aikaa (eikä rahaa) käydä itse laitteissa, mutta tulipahan nähtyä. Koko rantaviiva oli täynnä ravintoloita ja ihmisiä joka paikassa. Toisena päivänä paistoi aurinko niin päädyttiin makoilemaan rannalla suurimman osan päivästä ja pelattiin vähän rantafutista yms. Vieläkään ei aurinko paistanu täydellä teholla, mikä oli ehkä ihan hyvä juttu kun Nora poltti sitten lähes koko kroppansa. Itteä lähinnä nauratti, kun mä vaan sain tasoteltua futiksesta saatuja rusketusraitoja. Illemmalla päädyttiin lasipyramideille ja kierrettiin yks niistä läpi. Yhteensä niitä on kolme, yhdessä on akvario, toisessa sademetsä ja kolmannessa jotain muuta. Me käytiin siinä sademetsä pyramidissa, ja oli ihan sairaan makee! kaikkia kasveja ja eläimiä oli aikalailla villeinä ihmisten keskellä. Nähtiin mm. laiskiaisia, lepakkoja ja muita lintuja.

Kolmantena päivänä ajeltiin aamulla Houstoniin ja NASAlle, missä kierreltiin lähes koko päivä. Oli tosi mielenkiintosta nähdä missä astronautteja koulutetaan ja mitä kaikkea uutta ne on siellä kehitellyt. Oli kanssa kiva huomata, että tää mun tähtitieteen kurssi on tullut hyvään käyttöön, kun ymmärsin suurimman osan ajasta mistä puhuttiin! Illalla hengatiin altaalla, missä oli livebändi St.Paddysin vuoksi. Neljännen päivän aamulla suunnattiin takasin Benbrookin suunnille.

Oli kyllä tosi kiva loma, ja kiva nähdä vähän muunlaista menoa ja paikkaa!

Soccer (1/2)

Aluekisat ovat täällä. Eka puolisko peleistä on jo (yhtä vailla) ohi, jonka jälkeen pelataan samoja joukkueita vastaan vielä kerran.

Aattelin kertoa vähän tästä koko urheilu koulussa-jutusta ja että millasen porukan kanssa tulee suurin (ja paras) osa päivistä ja viikonlopuista vietettyä. Turnauksethan meillä on jo ohi, yhteensä niitä oli kolme. Kaksi ihan tässä lähikouluissa ja yks Houstonin lähellä College Stationilla, missä on siis A&M kampus.

Harkat meillä on siis joka päivä. Mulla on 7th period + koulun jälkeen, mikä tarkottaa sitä että harkat on loppu suunnilleen 17.30 joka päivä. Pelit meillä on torstai-iltaisin koulun jälkeen, ja lauantai iltapäivisin neljältä. Torstaipelit on aina 'away', eli bussilla matkataan toiseen kouluun pelaamaan ja launataipelit on 'home', jolloin pelataan meidän omalla (ja uudella!!!) kentällä. Turnaukset oli aina jossain muualla, ja niiden takia jouduttiin olemaan koulusta poissa.

Eka turnaus (Burleson) ei menny ihan putkeen, mikä oli ihan odotettavissa, koska joukkueessa oli paljon muutoksia parin pelaajan loukkaantumisen ja muun takia. En edes tiedä mille sijalle me sijotuttiin, mutta ei siitä sen enempää.

Toinen turnauksista oli sitten tosiaan College Stationilla. Ite pelit ei mennyt nekään kauheen hyvin, yks kärkipelaajista kun oli yhä loukkaantunut eikä pystynyt pelaamaan täysaikasesti. Jokatapauksessa, matkattiin Varisty joukkueen kanssa Houstonin lähistölle. Tokana päivänä meillä oli vapaa-aikaa, joten koska kuitenkin kyseessä oli koulumatka ja koulusta jouduttiin oleen poissa, niin matkatiinn A&M College kampukselle kiertelemään. Oli ihan mahtavaa päästä kunnolla näkemään miltä ihan oikee kunnon jenkkikampus näyttää. Kyllä siinä vähän alko ite miettiä et mitä jos jäiski tänne opiskelemaan. Kolmantena päivänä lähdettiin ajelemaan takasin kotiin, heti sen jälkeen kun käytiin ensiavussa tarkastuttamassa Luceron pää. Viimenen peli mitä pelattiin oli mielenkiintonen, toisen joukkueen pellajat kun kävi vähän väkivaltasiksi ja tuomarit ei sanoneet mitään. Yhdeltä meidän pelaajista revittiin paita pois ja tosiaan, Lucy (Lucero) sai kengästä päähän ja pahan aivotärähdyksen.

Kolmas turnaus (Boswell) meni sitte vähän paremmin, ja 3 voitetun pelin jälkeen päädyttiin
taisteluun 3sta paikasta isäntäkoulun kanssa. Tää peli oli tosi tiukka ja valitettavasti hävittiin 0-1.

Nää turnaukset oli tosiaan torstai-perjantai-lauantai, joten koulusta jouduttiin oleen tosi paljon pois. Yleensä loppuviikko meni ylimääräsen työn parissa, ja kun sen sai tehtyä oli jo toinen turnaus seuraavana päivänä. Turnausten loppuminen oli kyllä helpotus, mutta toisaalta vähän surullista. Opittiin joukkueena toisistamme niin paljon noina kolmena viikonloppuna ja ollaan kaikki tosi läheisiä. Oli jotenki tosi ihanaa kuulla multa jotka on pelannu kauemmin, että tää joukkue ei oo koskaan ollu yhtä tiivis ja yhden tytön äidiltä kuulin että on eka kerta kun näyttää siltä että kaikki tulee toimeen kaikkien kanssa.

Kuvia suurimmasta osasta pelejä ja turnauksia löytyy facebookista 'Western Hills HS Girls Soccer' nimikkeen alla. Samoin sieltä löytyy päivityksiä joka pelistä, päivän pelaaja (kyllä, minäkin olen siellä..) ja paljon kuvia sekä Varsity, että JV pelaajista.
Tää koko ohjelma kerää varoja koska rahoitusta ei saatu tänä vuonna, joten otetaan vastaan lahjoituksia! https://app.snap-raise.com/fundraisers/7383  on osote jossa voi lahjoittaa. Kyseessä ei tarvii olla mikään iso summa, kaikki apu auttaa. Sivusto on täysin turvallinen ja lahjoituksesta saa myös kuitin. :) Kiitos jo näin etukäteen!

(Jaoin tän kahteen osaan, koska mulla näyttää juttua riittävän hahah)

Thanksgiving

Vihdoin!
Loma meni ihan mieletömän ohitse ja ylläripylläri, en kerennyt kirjottelemaan. Tää loma oli täynnä joulukoristelua, kavereita ja hyvää ruokaa. Juhlittiin siis kiitospäivää ja oltiin koko viimeviikko vapaalla. Joulu (ja myn synttärit!!!) on ihan nurkan takana. 3 viikkoa koulua ja iskee joululoma, joka ei oo kauheeta lomailua kun suunnataan San Antonioon ja lähes joka arkipäivä menee treeneissä/peleissä.
// Thanksgiving break wen by super fast and surprise, i didnt have any time to write. Basically all i did the whole week was met some friends, decorated for christmas and ate a lot. Christmas break is almost here and i can't wait (3 weeks!!) Also my birthday is almost here which is exciting.

Yhdennäköisyys?

Anyway, kiitospäivä. Meillä oli suunnitelmissa lähteä host-momin serkuille itä-texasiin, mutta nää suunnitelmat peruuntu viimehetkellä ja jouduttiin keksimään muuta. Päädyttiin momin siskon miehen, hänen siskon ja momim siskonpojan kanssa ravintolaan syömään. Momin sisko tuli kipeeksi edellisenä iltana niin oltiin vähän vajaalla porukalla mutta oh well, hauskaa oli silti.
// Anyway, thanksgiving. We were supposed to visit my host-moms cousin in east-texas, but theyhad to cancel at the last minute and we had to figure out something else. We eneded up going to a restaurant with h-moms brother-in-law, his sister and nephew. 

Syötiin siis perinteinen kalkkunalounas täytteineen ja kurpitsapiiraineen, vaikkei itse-tekemää ollutkaan. Illalla naapurit joihin ollaan nyt tutustuttu, kutsui mut ja Noran tapaamaan heidän lapsiaan ja lapsenlapsiaan. Siellä oli tosiaan aikamoinen katras koossa ja ihan pikkulapset esitti heidän perinteisen näytelmän. Koko talo oli siis täynnä intiaaneja ja muita.
// we did get the traditional turkey-dinner afterall, with the stuffing and all, which was awesome even though it wasn't the "traditonal home-cooked meal." In the evening our neigbours invited me and Nora to meet their kids and grandkids. The whole house was full of people and all of the little kids were dressed up as indians and pilgrims.

Oli ihan mahtia ja tavattiin omanikäistä seuraa myös, mikä oli tosi kiva. Lähes koko loma kun meni kotona kököttäessä ja samoja naamoja nähdessä. Perjantaina oli sitte "Black Friday" johon osallistuin lähinnä netin välityksellä. Kaupat oli ollut ihan täynnä ja parhaat meni heti päältä joten nettishoppailu sopi mulle erittäin hyvin. Varsinkin kun koko viikon satoi ja oli tosi kylmä.
// We had a lot of fun and actually met people that were our age, which was really nice. Afer seeing the same two faces for a week, it was really nice to meet some new people. The next day was Black Friday but we didn't leave the house. I did all my shopping online, which i think was for the best. It was really rainy and cold that day so i was just glad i didn't have to go outside all day.

Oikeesti nuo värit on paljon voimakkaammat mä lupaan...

Tänään palattin sitten kouluun ja hyvä jumala oli vaikeeta päästä ylös sängystä aamulla. Historiantunti meni lähinnä yrittäessä pysyä hereillä ja terveystieto ei ollut sen helpompi. Ehkä huomenna on vähän parempi, vaikka takana onkin 2 ja puolen tunnin jalisharkat. Kausi alkoi tänään siis ja ekat pelit on joulun jälkeen. Meidän jokapäiväinen aikataulu siis vaihtui kun harkat loppuu yleensä puoli kuuden maissa. Busseja menee kotiin tasan yksi ja Mom pääsee töistä jo kolmelta joten meillä on taas kyytiongelma.
// Today was the first day of school after the berak and it was so hard to get out of the bed in the morning. I was asleep basically the first 5 classes and woke up in student leaderhip.. Our soccerseason started today also and we had like 2 and a half an hour practice. It was dark and it was cold and i think i need to get mittens. Were having a little bit of trouble with our rides since out host mom gets home at 4pm and she can't pick us up, oh well.

Anyway, kaikki täällä on kovin hyvin. Vilponen iski ja väsy on mutta ei sen parempi kai kotonakaan olisi haha. Uutta lomaa ootellessa ja sillai.
// Overall, everything is great. Its cold and dark and miserable, just like finland. Just waiting for the next break from school.

Ja pahoittelut taas kuvin puutteesta sekä laadusta. Puhelimen laatu ei tosiaan oo se paras..

Summer Paradise

tää laatu on jotain ihan mahtavaa...

Ensimmäinen kuukausi rapakon toisella puolen on takana, enkä voi uskoa et enää 9 kuukautta on edessäpäin. Aika menee nopeesti, monet varoitteli siitä mutta en uskonut et se menis ihan silmänräpäyksessä. //My first month on the other side of the atlantic is over, and i can't believe i only have 9 months left. Time flied by and a lot of people warned me about that, but i didn't believe it would really go this fast.


Tää viikko oli yllättävän hyvä. Söin lounasta yhen tyttöporukan kanssa ja launataina kävin Air Show'ssa Ryanin ja Noran kanssa. Oli muuten ihan mahtia! Lähettiin aamupäivästä kaupungin toiselle puolelle ja aattelin et kyseessä on vaan jtn lentokoneita lentelees ja muutama ihminen siellä täällä. Eh, välillä pitää muistuttaa itelle että nyt ollaan teksasissa. Mikään ei oo pientä eikä missään ole 'vähän ihmisiä.'  Matka jonka piti olla 40 minuuttia, muuttui puolekstoista tunniksi koska ruuhkat. // The past week was surprisingly fun. I had lunch with a group of girls (finally!) and on saturday Ryan took me and Nora to the Air Show, which was like the best thing ever. I tought it was gonna be a small thing with some people.. Sometimes i need to remind myself that i'm not in Finland anymore. Nothing is  small and there is always a lot of people where ever you go. The ride that was supposed to be 40 minutes, turned into an hour and a half because of traffic.

Saavutiin siis alueelle joka ei tosiaan ollu pieni eikä siellä tosiaan ollu vähän ihmisiä. Oli myös ihan sairaan kuuma eikä varjoa _missään._ Ylläri sinänsä (not) Koko se alue oli täynnä ruoka ja lelukojuja ja lentokoneita, joiden sisällä pääsi käymään. Vähän niinko lentokonemuseo ulkona, paitsi että suurin osa koneista mitä siellä oli oli armeijan koneita. Iltapäivästä niillä oli lentonäytöksiä, missä porukkaa hyppi laskuvarjohyppyjä ja muuta hullua. Paras osa näytöksestä oli kyllä ehdottomasti The Blue Angels, joka on siis armeijan oma spessu lentoryhmä (kyllä, suomenkieli katoaa pikkuhiljaa) ja ne on ihan superhyviä. // We got to the air show area and it was nothing i expected. It was super hot and the only shadows were under the wings of the planes that were on display. The whole area was full of people, food and airplanes. Awesome. The Air Show itself was really cool, people jumped out of the planes and everything. The best part of the show was The Blue Angeles though.
(https://en.wikipedia.org/wiki/Blue_Angels)

Iltapäivällä ajeltiin sitte kotiin ja käytiin syömässä. Ryan päätti jäädä meijjän kanssa hengaamaan, joten istuttiin iltaa yhessä ja laulettiin, kun Nora soitti kitaraa. Istuttiin ulkona riippumatossa tähtitaivaan alla. Se hetki oli suoraan kun jostain elokuvasta, ihan täydellistä. Jotenki tajusi, miten onnellinen ja onnekas on, miten elämä on johtanut siihen täydelliseen hetkeen. // After the show we had dinner and just hanged at our place. Nora palyed the guitar and we just sat outside in the hammoc and sang under the stars. That moment was like straight from a movie, perfect. It made me realize how happy i really am and how my life had lead me in to this perfect moment.

Tänään alkoi neljäs kouluviikko ja kuudennen viikon välikokeet alkaa lähestyä... Ei siinä muuta, koulu on oikeestaan aika helppoa, mutta US History ja economics on sanastoltaan tosi vaikeeta. Täytyy alkaa ihan tosissaan panostaa, vaikka englanti alkaa tuleen jo ihan luonnostaan ja muutenkin alkaa helpottamaan.

Orientaatio ja muuta löpinää

Tosiaan. 2 koetta, liikuntapäivä ja päättärit. Nämä enää jäljellä koulusta ennen kesälomaa. Vähän jännittää ehkä jo.  Anyways, expo piti orientaatiopäivän 9.5. ja aattelin siitä vähän kertoa.

Parisenvikkoa takaperin suuntasin nokan kohti helsinkiä maman kanssa. Tää tilaisuus pidettiin Hotelli Haagassa ja oli ihan mahtipäivä! Saatin tosi paljon infoa kaikesta ja tapasin wapista jo tuttuja vaihtareita, sekä täysin uusia ihmisiä. 

Aamu alkoi aamupalalla ja meille annettujen kirjekuorien sisällön tutkimisella. Saatiin siis tämmöiset kirjekuoret mistä löytyi ekan päivän ja viikon kysymykset, oppilaan ja vanhemman opas, New Yorkin Softlanding campin aikataulua ja vaikka mitä muuta. 

Aamupalan jälkeen mentiin kaikki auditorioon, jossa käytiin läpi osa aiheista mitä oltiin käyty jos Get Ready tilaisuuksissa. Lisäksi paikalla oli paljon palanneita vaihtareita ja yksi Arizonalainen poika (en yhtään tiiä miks hän oli siellä). He kuitenkin kertoi omia kokemuksia ja antoi vinkkejä. Lisäksi yhden nyt vaihdossa olevan vaihtarin äiti tuli kertomaan koti-ikävästä täällä kotirintamalla. Tän äidin tarina oli kyllä tosi hyvä, koska se antoi vähän perspektiiviä siihen, mitä kotona tapahtuu. 

Ruuan jälkeen siirryttiin pienryhmiin. Näissä pienryhmissä puhuttiin enemmän koulusta ja isäntäperheistä. Mukana siellä oli myös näitä palanneita vaihtareita, joista molemmat oli ollut jenkeissä. Toinen heistä oli ollut myös Texasissa, lähes samanlaisessa perheessä kun pitä mulla on, eli yksi host vanhempi ja toinen vaihtari. Myös tää arizonalainen poika tuli hetkeksi vastaamaan meidän kysymyksiin ja kertomaan millaista on hostata vaihto-oppilasta ja ihan ylipäätään elämästä jenkkilässä. Tääkin oli tosi hyvä koska sai just vähän kuulla siitä, millaista on hostata ja mitä vaihto-oppilaalta odotetaan. 

Tää orientaatio kesti koko päivän ja vaikka oli tosi kiva ja opettava, myös tosi raskas koska tuli niin paljon infoa kerralla. Tän päivän jälkeen on ollut kyllä vähän rauhallisempi mieli ja jotenkin alkaa vähitellen tajuta, että ihan oikeesti kohta ollaan menossa. 

 Mun host momilla on omat nettisivut meille sen vaihtareille, joihin se nyt on alkanu postaamaan kaikkea koulusta pakkaamisesta ja rahasta yms. Tän blogin avulla oon kyllä muistanut kysyä paljon enemmän, kuin mitä ilman. Eli jos jollakin on jo perhe, muistakaa kysyä lääkkeistä (tarvitaanko reseptiä, saako viedä koulun, löytyykö vastaavaa kohdemaasta), puhelinliittymästä ja muistakaa sopia mitä maksatte itse ja mitä perheet maksaa. Varsinkin jos meette jollekkin matkalle yhdessä. Nää kysymykset multa ois kyllä unohtunut kokonaan ilman tuota blogia! 

Viisumihaastattelu koputtelee jo kesäkuun lopulla, mutta en oo vielä saanut niitä lomakkeita tai ohjeita, yikes. Oon koko kesäkuun töissä, joten voi olla että tulee tekemään vähän tiukkaa saada ne kaikki täytettyä. Toivottavasi ne nyt kuitenkin kilahtaa sähköpostiin mahdollisimman pian, osa samana päivänä haastatteluun menevistä on jo nimittäin saaneet ne paperit.

Sain host momilta taas kortin, tällä kertaa tosin Brasilian puolelta.

Eeva

Hakupaketti

Tosiaan, mun hakupaketti lähti järjestölle toissapäivänä (29.11) jopa päivän ennen deadlinea! (Öö tää oli tosiaan se 2 kuukautta sitten, älkää hämääntykö xd) Hakupaketti kolahti sähköpostiin suunnilleen kuukausi sitten, aika myöhässä verraten muihin vaihtareihin.
Hakupaketti koostui 16 eri osasta, missä kysyttiin ihan perus yhteystiedoista ja päivästä, ihan helppo nakki siis (not). Lisäksi pakettiin kuului mun ja vanhempien kirje, kuvia, lääkärintarkastuksia, rokotteita, arvosanojen kääntöä jenkkien arviointitaulukkoon, allekirjoitettavia sopimuksia ja vaikka mitä. Mulle annettiin kuukausi aikaa saada paketti valmiiksi, mikä on työn määrään nähden aika paljon pienessä ajassa, varsinkin kun koeviikko puski päälle ja jakson viimeisiä töitä oli tehtävä samaan aikaan.

 1. Kuva minusta

 

Tein paketin pääosin itse ja hoidin itse myös lääkärinajat ja rokotukset. Lukiolla oli onneksi sopivasti menossa lääkärintarkastukset niin sain tungettua itseni ja täytettävät paperit jonnekkin väliin. Samassa hoitui sitten kanssa rokotukset. Otin siis Meningokokkirokotuksen, joka ilmeisesti on pakollinen kaikille jenkkeihin lähtijöille vaikka sitä paketissa ei kysyttykkään. Joku joskus puhui jotain jostain toisesta rokotteesta, mutta en nyt muista mistä enkä varmaankaan sitä ole ottanut. Hoidan sen sitten jos tarvitsee.

 2. Kuva ystävistä. Ensimmäisessä kuvassa on minä ja hyvä ystävä Maija, ja toisessa osa meidän täysin sekopäisestä lukiocrewistä.

Arvosanojen kääntämisen luotin ryhmänohjaajani käsiin samoin kuin opettajan suosituksen annoin englanninkielenopettajalleni täytettäväksi. Lisäksi allekirjoitettavia lomakkeita oli vino pino ja ne piti ensin tulostaa, allekirjoittaa ja sitten skannata takaisin koneelle ja liittää pakettiin mukaan.
Kuvia hakupakettiin liitin seitsemän. Ois ollut tietysti mahdollista laittaa enemmänkin, mutta mulla loppui yksinkertaisesti aika kesken enkä kerennyt lisäämään kuvat kun ihan tärkeimmistä asioista. Kuvat mun käsittääkseni annetaan mahdollisille hostperhe ehdokkaille vanhempien ja oman kirjeen ohessa. (laitan vaan nää viis kuvaa koska en jaksa kysyä lupaa kaikilta kavereilta ja perheenjäseniltä että saanko lisätä heistä kuvan)

 3. Kuva harrastuksista/harrastuksesta. Tässäpä pari vuotta vanha kuva musta ja mun edesmenneestä hevosesta. En tosiaan löytänyt yhtään tuoreempaa ratsastuskuvaa niin tää saa nyt sitten kelvata.

Kuvien lisäksi minä kirjotin oman kirjeen hostperheelle ja vanhemmat kirjoitti toisen. Tai äiti kirjoitti ja mä autoin. Mulla meni kirjeen kirjoittamiseen pari päivää kun hioin sitä ja luin muiden vaihtareiden kirjeitä. Äidille etin kanssa pari kirjettä mistä kattoa mallia niin ei tarvinnut puhtaaltä pöydältä alottaa. Noi mallikirjeet oli kyllä tosi käteviä ja antoi hyvän kuvan mitä kannattaa kirjottaa. 

4. Kuva paikasta, jossa vietät paljon aikaa. Eli mun huone.

Täs postauksen alun oon kirjottanu 2 kuukautta sitten. Jestas miten aika menee. Anyways, lisää hakupaketista...

Ekat sivut hakupaketista oli perus nimi, sukunimi, osoite-juttua. Lisäks oli joku sivu mihin tein mun "student profilen" johon tuli kuva joka tulee mun oppilaskorttiin sitten jenkeissä ja vastailin kysymyksiin kuten: Mitä haluan tehdä isona? ja Millainen on normaali arkipäiväsi? Näistä vastauksista löytyi viitteitä sitten aspectin sivuilla (nyt jo 'olleessa') student profilessa. Suurin osa muista sivuista oli siis allekirjoitettavia, jotka tulostin, allekirjoitin ja skannasin takaisin koneelle. Hakupaketin sain valmiiksi tosiaan just ajoissa, se lähetettiin kuitenkin takasin kaksi päivää ennen joululomaa. Mun arvosanakäännökset (jotka mun ro oli siis kääntänyt) oli parin numeron kohdalta pielessä, joten viimeisen päivän aikana ennen lomia mun ro otti yhteyden mariin ja sai arvosanat käännettyä oikein.

5. Kuva kodista. Joo, lumet ehti just sulaa ennen ku kerkesin ottaa kuvan ja tää näyttää tosi masentavalta.

Tosiaan melkeen heti uudenvuoden jälkeen mun student profile ilmestyi aspectin sivuille ja sain vahvistuksen että hakupaketti on hyväksytty jenkkien päässä! Pari päivää tästä tuli ilmoitus mahdollisesta host-perheestä Texasissa, allekirjoitin tarvittavat paperit ja nyt siis mun student profile ei ole enään aspectin sivuilla. Näinpä odottelen täällä virallista vahvistusta expolta ja aspectilta että oon tosiaan lähdössä texasiin ja lähtöpäivää (tai edes alustavaa lähtöpäivää, pls).

Fiilikset on tosi jännittyneet ja positiiviset. Oon nähnyt nyt lähiaikoina aika paljon unia vaihdosta, mikä on ehkä vähän kummallista, mut ihan hauskaa. Koulussa alkaa maanantaina uus jakso ja vanhojentanssit ja hiihtoloma lähestyy uhkaavasti. Kesätyöjutut on selvitetty ja meen ainakin kesäkuuksi töihin yhteen ravintolaan, Summer Upiin on kesän aikana pakko päästä ja Weekendiin jos vaan on mahis! Aika menee ihan sikanopeesti ja se vähän pelottaa mua. Päivälaskurin mukaan elokuuhun on tänään 6 kk aikaa, mikä on ihan liikaa ja samalla ihan liian vähän. Vähän jänskättää! Saatan olla ehkä vähän sekasin mut luulen et se on ihan hyvksyttävää tässä tilanteessa.

E

TX?

HIIIIIII
Nyt kun oon vähän rauhottunu (mut silti ihan mielettömän innoissani) niin voin tännekkin nopeesti kertoa kuulumisia. Tosiaan tasan viikko sitten torstaina sain expolta viestin että "Mahdollinen sijoitus USAssa?" Siitäkös pikku Eeva innostui ja puhkesi elämänsä ensimmäisiin ilon kyyneliin. Mulle siis ois löytynyt perhe, tai oikeastaan Host-mom Texasista! Sain tietää asiasta näin aikasin, koska kyseessä olisi kaksoissijoitus. Mulle tulisi Host-sisko saksasta! Jännää!! Tosiaan mulle annettiin mahdollisuus kieltäytyä tästä perheestä, mutta koska Texas on jotenki muokkautunu mun mielessä ihan mahtavaks ja yhdeksi lemppariosavaltioista niin päätin hyväksyä tarjouksen! Allekirjoitin hyväksynnän kaksoissijoituksesta maanantaina ja Mari lupasi soittaa jenkkeihin heti mun kanssa juteltua, että saavat tietää mun olevan positiivisin mielin tulossa. Homma ei oo vielä 100% varma koska en tiiä onko tää sisko hyväksynyt kaksoissijoituksen. Lisäksi homma riippuu siitä, että saadaanko meille molemmille koulupaikkaa. Ehkäpä parin viikon sisällä?

(Pöllin tän kuvan WeHeartista, sori)

Oon nyt siis ensimmäinen joka on saanut sijoitustiedot expon kautta tänä vuonna, ihan mahtavaa! Oon ihan ihmeissäni miten nopeesti perhe on löytynyt kun edellisenä maanataina sain tiedon että hakupaketti on hyväksytty jenkkien puolella (sitä edellisenä torstaina mun student-profile ilmestyi aspectin sivuille) kun jo n.3 päivän päästä hyväksymisestä sain jo tietää tästä. Ihan kreisiä! Olin ihan varma että saan odotella perhettä ihan viimesille lähtöpäiville saakka, miten elämä voikaan yllättää.

Host-momista ja siskosta kerron lisää sitten ku homma varmistuu ja oon heidän kanssaan jutellut.
Hakupakkettipostausta väsään ens viikon puolella kun koeviikko loppuu ja vietän pitkää viikonloppua, jee! Jaan sen luultavasti kahteen eri osaan, ettei tuu liian pitkää, lol

E

Hakuprosessi

Ayee!

Näin kipeenä on hyvin aikaa miettiä ja kirjotella, ja rupesin miettimään tätä mun hakuprosessia. Ensimmäinen idea vaihtoon lähdöstä mulle tuli jo tosi pienenä, kun isän kummipoika lähti jenkkeihin vaihtoon. Siitä on yli 7 vuotta aikaa ja olin aika nuori, mutta silloin mulle tuli idea, että haluan joskus opiskella ulkomailla. Ekan kerran mainitsin mun suunnitelmista vanhemmille joskus kutosluokalla ja sain tietysti kieltävän vastauksen. Vähäksi aikaa unohdin mun haaveen jenkeistä ja vaihdosta, mutta ysillä yhteishakujen aikaan muistin tämän ja aloin kyselemään uudestaan ja selvittämään eri järjestöjä ja vaihtoehtoja. Mun vanhemmat oli todella vastaan tätä ajatusta. Lähinnä mun ajatus jenkkeihin lähtemisestä jo lukion ykkösen jälkeen kauhistutti niitä. Kun aloin taas kerran puhumaan vaihtoon lähdöstä oli jo liian myöhästä lähteä kakkosen ajaksi. Nyt mun vanhemmat kuitenkin alkoi näyttämään hitaasti vihreää korttia, joten kesän tullessa hiillostin mun vanhemmat suostumaan mun ideaan. Lupasin maksaa osan maksuista itse ja hoitaa itse kaikki paperihommat, lääkärintarkastukset, rokotteet yms. Lisäksi vauhtovuoden aikana olen vuotta vanhempi kun normisti, nyt kun lähden vasta abivuoden ajaksi.

Elokuussa varasin haastatteluajat kolmeen eri vaihtarijärjestöön YFUlle, Intolle ja Explorukselle. Expolta sain sähköpostia tosi nopeasti että haastattelu olisi jo kolmen päivän päästä. Muut haastattelut venyi aika pitkälle, joten kun sain expolta hyväksymispaperit, jouduin pyytämään lisäaikaa jotta voin käydä muidenkin järjestöjen haastatteluissa. Expon haastatteluun täytin jtn papereita (englanniksi) missä kysyttiin mun harraastuksia, miksi haluan vaihto-oppilaaksi yms. Äiti sai samankaltaisen paperin täytettäväksi missä kysyttiin hänen ajatuksia vaihtoon lähdöstä. Haastattelun aikana käytiin läpi kysymyslaput ja englanninkielinen osio. Englanninkielisessä osiossa haastattelja kysyi ihan peruskysymyksiä joihin oli helppo vastata. YFUn haastattelu oli ryhmähaastattelu jonka aikana meidän piti kirjoittaa essee jostain annetusta aiheesta. Haastattelijoilla oli taas kysymyslappuja ja vastattiin niihin vuorotellen. Lisäksi meille kerrottiin erilaisia tilanteita ja meijän piti kertoa miten niihin reagoisimme. Inton haastattelussa lähinnä kerrottiin yksityiskohtaisemmin  vaihdon eri vaiheita. Muistaakseni Intollekkin täytin jonkun lappusen.
Mulla tosiaan on pähkinäallergia ja Into hylkäsi mun hakemuksen heti asian selvittyä. YFUlla oli myös allergiapaikat täynnä, mutta se ei haitannut kun olin jo hyväksynyt Expon sopimuksen.

Hakupaketin sain lokakuun lopussa, siitä teen ihan oman postauksen.

Keväämmällä täytyy käydä ottamassa tuberkuloositesti, hommata viisumi ja tehdä vaikka ja mitä.
Expolla on nyt tähän mennessä ollut 2 Get Ready-tilaisuutta. Yhteensä tilaisuuksia on neljä. Lisäksi 16.12 mun pitää käydä tekemässä ELTIS-testi vantaalla. Tein sen harjoittelutestin ja se vaikutti aika vaikeelta, kattoo nyt montako kertaa mun pitää tehdä se että pääsen läpi.

Tää vuosi on mennyt ihan mielettömän nopeasti ja tosi kummaa ajatella että tasan vuoden päästä vietän suomen itsenäisyyspäivää ihan täysin eri tavalla. Ei tule katseltua linnan juhlia eikä Tuntematonta sotilasta, ei nää sukulaisia eikä edes omaa perhettä. Hassua.
En meinannut löytää mitään sopovia kuvia tähän postaukseen niin saatte nyt sitten kärsiä siitä.

X
Eeva

The first

Ayee!
 Mä olen Eeva (vielä) 16 vuotias tyttö etelärannikon lähettyviltä. Oon lähdössä jenkkeihin vaihtoon 2015-2016, järjestönä toimii explorius ja vastaanottavana on Aspect Foundation. Oon aika ajoissa tän blogin kanssa, mutta mun tekosyy blogin tekemiselle näin ajoissa on se, että hakuprosessi on vielä tosi tuoreessa muistissa. Itse etsiessäni apua hakemisen ja hakupaketin kanssa en löytänyt paljon mitään, useimmat oli kerenneet jo unohtamaan hakuprosessin pikkujuttuja. Toivottavasti mulla ne on vielä muistissa.  Blogi tulee olemaan jossakinmäärin päiväkirjatyyppinen ja lähinnä ajattelin sen mukavana muistona ja läheisille hyvänä tapana pysyä mukana mun menossa. Ulkopuoliset lukijat on kuitenkin aina tervetulleita haha 

Oon nyt lukion kakkosella, eli oon lähdössä vuotta myöhemmin kun yleensä vaihtoon lähdetään. Tänä vuonna on siis luvassa wanhat ja Lontoon reissu koulun kanssa, sekä wanhojen risteily. 

Tällä hetkellä mun hakuprosessi on siinä vaiheessa, että hakupaketti ois lähdössä 7 päivän päästä. Vielä moni asia puuttuu (mm.äidin kirje, kuvia, virkatodistus ja lääkärintodistus) joten pieni paniikki alkaa iskemään. Kun hakupaketti on saatu jenkkilään alkaa ne mulle etsimään perhettä. Monet muut on saanut tehdä aluevalinnan ja tietää suunnilleen minnepäin on menossa, mulla ei oo mitään käsitystä. Oon allerginen pähkinöille, joten en saanut tehdä tätä aluevalintaa jotta mun perheen löytyminen ei rajoittuisi yhtään enempää.

Blogi alkaa pikkuhiljaa varmasti muotoutumaan, tällä hetkellä tää on aika alkeellisessa tilassa... Kun oppisi käyttämään bloggeria niin muuttuu varmaan helpommaksi tämäkin, älkää tuomitko mun alkukantaisia virheitä.

Eeva