Lähtöön ei oo enään viikkoja, vaan päiviä. Eilen olin vikaa päivää töissä (tätä sanoin jo viime kuun lopussa, mutta miten kävikään..) ja nyt mun elämä alkaa ihan oikeesti pyörimään lähdön ympärillä.
Mua pelottaa, jännittää, stressaa, enkä meinaa pysyä pöksyissäni innostukselta. Fiilikset vaihtelee laidasta laitaan päivien ja jopa tuntien sisällä. Tekemistä on ihan mielettömästi ja mietin, että kerkeenkö oikeesti kaikkea.
Kaiken stressin keskellä mun into on vaan kasvanut. En malta oottaa, että vihdoin nään mun host-siskon nykissä ja voidaan puhua ihan kunnolla. En malta oottaa, että nään mitä Mom on tehnyt talolle (se on pistänyt paikat ihan uusiksi nyt kesällä, kaikki makkarit ja keittiöt ja kaikki), jännää! En malta oottaa, että koulu alkaa ja pääsen vihdoin kokemaan sen aidon ja oikeen high school spiritin (vaikkei se ehkä ookkaan niin kun High School Muscal, lol) En malta oottaa, että pääsen pian lämpimään. En malta oottaa!
Näiden 7 päivän aikana tulee tapahtumaan ihan mielettömästi. Sanotaan hyvästejä, bailataan festareilla, valvotaan öitä ja itketään aamuja.
Ne sanoo: Leave, when everything is perfect! ja niin mä teen.
// 7days to go, crazyyyy! Yesterday was my last day at work (it was supposed to be a month ago but look what happened, haha) and now my life is all about leaving. I'm scared, nervous, stressed out and so very excited. There is so much to do in these last days that i'm not sure if i'll manage.
I still haven't satreted packing. Last of my chlothes are arriving this week and i still need some prescriptions from my doctor so i can get all my medication with me. I don't even have dollars yet.
They say: Leave when everything is perfect! And thats exactly what i'm gonna do.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti