maanantai 26. lokakuuta 2015

Homecoming

Näin meillä 

Homecoming meillä oli parisen viikkoa sitten (hups) ja kuten saatoin jossainvaiheessa mainita, niin koska Texas ja perinteet, piti mun väsätä Ryanille garder. Pieni paniikkihan siinä sitten iski kun piti alkaa sitä ihan oikeesti tekemään. Ei mitään käsitystä mitä mun olis pitäny tehdä, onneks google on aika kätevä, ja sain vähän käsitystä mitä oltiin tekemässä. Loppujenlopuksi tais siitä ihan hyvä tulla, vaikka jouduin nyysimään pari juttua yhdestä Ryanin aikaisemmasta garderista... (aka kaikki uima-aiheiset killuttimet ja jäniksenkäpälä, jotka tilasin netistä ja tuli postissa sauraavana päivänä, hmph)
// Homecoming was couple of weeks ago (oops) and because of Texas, I had to make a garder to Ryan. I have to admit, I panicked a little when I heard that I'm supposed to make one. I had no idea what I was supposed to do and how to do it, that god google helped me and I got something done. I guess it turned out to be okay, even though 1 had to borrow some stuff from Ryans previous garder.. (Like all of the swimmingstuff and the rabbitsfoot i had ordered online and got the next day..)

Pakko myöntää et ihan paras deitti...
Mä sain sitte sen perinteisen mumin, jonka koko vaihtelee aina riippuen siitä millä luokalla on. Koska nyt satun olemaan senior, mun oli aika kookas (ja painava) Ei todellakaan isoimpia, mikä oli helpotus mulle koska kävely tuon kanssa oli aikamoisen vaikeeta. Erityisesti rappuset oli haasteelliset, haha. Tuota pidettiin päällä koko päivä, kunnes oli praatin aika, ja vaihdettiin vaatteet meidän jalkapallojoukkueen omaa lauttaa varten. Keskiviikko- ja torstai-illat meni aikapitkälti jalisjoukkueen (tai siis osan heistä) kanssa julisteita maalatessa ja ilmapalloja puhallellessa. Oli ihan kiva jutella ja muten vaan hengata vapaa-ajalla. Anyway, hypätiin lautan kyytiin ja koko paraati ajoi muutaman ala-asteen ohi ja siitä palattiin koululle. Laulettiin ja heitettiin ihmisten päälle karkkia ja pehmojalkapalloja, aika penkkarimeininki siis. Paitsi meidän paraatissa oli yli 10 eri urheilujoukkueen ja vuosiluokan lauttaa ja meitä johti koulun bändi.


// So yeah, i got a mum, which was really big and heavy and even had led lights and everything, which was awesome. Some girls mums were huge and i have no idea how they managed to walk the stairs (or walk at all) with them, haha. Anyways, I was in the girls soccerteam float in the parade and it was  a blast. We drove past some elementaryschools, sang some songs, laughed and threw candy and tiny soccerballs at people. (It was kinda like when in Finland we get to our studying holiday in 12th grade, but instead of having a float for every class, we had a float for different sports etc. Oh and the school band was there too.)

Niin ahkeraa maalausta
Paraatin jälkeen meillä oli perinteinen pep rally, missä siis periaatteessa kannustettaan jalkapallojoukkuetta (se amerikkalainen) ja nostatetaan koulun yhteishenkeä. Jotenkin päädyin keskelle junioreiden aluetta, mikä oli vähän hämmentävää näin seniorina. Illalla suunnattiin Ryanin kanssa jalkapallopeliin (yhä se amerikkalainen) ja tavattiin siellä muutama kaveri. Hävittiin tämä(kin) peli, mikä ei sinänsä ollut mikään yllätys, haha. Tällä kertaa mulla oli sentään joku joka selitti mulle vähän noita sääntöjä. En mä kyllä vieläkään ymmärrä niitä, mutta onneks mulla on vielä aikaa amerikkalaistua.
//After the parade, we had a pep rally and somehow i ended up sitting in the middle of the junior class. It was a bit odd to be the only senior there but oh well. That evening me and Ryan went to the hoco football (the american version) game and met some friends. We ended up loosing the game, but atleast i had someone to explain the rules to me (that doesnt mean i understand football tho.)
Dem lautta ja tytöt

Lauantaina meillä ois ollut tanssiaiset, mutta päätettiin että ei mennä. Alunperin suunnitelmissa oli järjestää jtn festivaalityyppistä menoa uudella jaliskentällä, mutta se ehdotus hylättiin ihan pari päivää ennen itse tanssia joten ainoona vaihtoehtona oli koulun ruokala. Ilmeisesti ei missattu mitään vaikka ei mentykkään, haha. Sensijaan hengailtiin puistossa ja käytiin syömässä. Ja käytiin halaamassa benbrookin vanhinta puuta.
// Instead of going to the hoco dance we just had dinner and played at the park.



Oh and Ryan, I know you'll read this at some point. Thank you. I had so much fun and its mostly because of you. Thank you for giving me these amazing memories and making that (and many other days) special.




sunnuntai 11. lokakuuta 2015

End of the first six weeks

Aika kuluu ihan hirmuvauhtia ja mun piti kirjottaa viime sunnuntaina mutta hupsista, koko päivä menikin enkun esseetä kirjottaessa.
// Time flies by super fast and i was supposed to write last sunday, but I ended up doing my English essay the whole day...

Täällä toi superkuu näkyi tosi hyvin, vaikka ei se nyt kauheen paljoo isompi loppujempuks ollutkaan.


Tosiaan, meidän lukuvuosi on jaettu kuuteen kuuden viikon jaksoon ja ensimmäinen niistä loppui viime perjantaina. Tää tarkottaa sitä, että viimeviikko oli täynnä kaikenlaisia testejä ja projektien deadlineja. Mulla oli enkunkoe, hissankoe ja astronomian koe, sekä mun piti saada valmiiksi mun Aurinkokunta-vihkonen, Lastenkirja ja essee sekä juliste enkunopelle. Kaikki sain tehtyä, mutta maanantaina mulla piti olla toinen essee enkuntunnille, joten sunnuntai meni aikalailla sitä tehdessä.
// Our school year has been divided into six six-week-periods. Three periods in the first semester, and three in the second. Last week was the on of the first six weeks, which ment that I had tests and project deadlines all week lastweek. I had a test in astronomy, English and US history and I had to finish my solar system-booklet, my childrens book and a poster and an essay about Nicki Minaj. I got everything done, but i had to write an essay in english by monday, so i worked on that all sunday.

Mun puhelimella otetut kuvat oh ihan surkeit ja menee kohta hermo. Pakko alkaa kantaa iphonea mukana kun siinä on parempi kamera :DD
Lauantaina aamupäivä meni Sonicissa, jalistyttöjen kanssa varainkeruuhommissa. Periaatteessa vietiin siis tilauksia keittiöstä asiakkaille (jotka oottivat autoissaan. Tässä pitäis tietää sonic ja ei sisätilaa asiakkaille..) Mä pakoilin ihmiskontaktia ja heiluin neonvihreän kyltin kanssa tienpientareella suurimman osan ajasta. Iltapäivällä, kun selvittiin kotiin, kävistiin pikasesti puistossa. Hengailtiin siellä vähän aikaa ja kierreltiin ympäriinsä. Löydettiin heppojakin, kun viereisen tallin hepat oli ihan aidan vieressä ja niitä sai paijata. Vähän on ikävä heppoja. Ja koiria. Ja kissoja. Ja ehkä vähän ruisleipää.
// We spent the whole saturday morning at a Sonic fundraiser for the soccerteam. Basically we just did carhoping and got the tips for ourselves. Its was really fun to hang out with the other girls and get to know them a little more. Most of the time I was holding a neongreen sing at the side of the road with few other girls, since i didnt really wanna talk to strangers, hah. In the evening we went to the park and hang out there for a while. We walked around and found some horses from the nearby stable that were out. Now i kinda miss horses. And dogs. And cats. And rye bread.





Homecoming on tänäviikonloppuna joten meillä on kolmen päivän viikonloppu, joista yks menee varmaankin dallasissa State Fairissa. Yritän kirjotella molemmista omaa postausta jossain vaiheessa.

sunnuntai 27. syyskuuta 2015

Baseball and surprises


Yritän kovasti jaksaa kirjottaa joka viikko, mutta koulu alkaa viemään niin paljon aikaa ja energiaa, vaikeuttaen mun aikataulua. Tää viikko on jo ohi, hups. Yritän nyt kuitenkin kertoa vähän viimeviikosta, tai lähinnää viikonlopusta, koska mun arkipäivät kuluu koulussa ja jalisharkoissa, eikä oikeesti oo edes mitenkään erikoisia. Mun kuvat on kaikki otettu puhlalla, joten kuvien laatu on jotain ihan kauheeta. En vaan jalka kantaa kameraa kaikkialla kun se on niin iso.
// The guality of my pics is really bad because the camera in my phone sucks. My real camera is way too big and i'm tired of carrying it everywhere, so yea.


Viimeperjaintaina lähdettiin koulun jälkeen kohti Arlingtonia, ja Texas Rangersien peliä. En oo ennen ollu kattomassa baseballia, joten olin ihan pihalla säännöistä. Meidän koordinaattosi oli hommannut meille liput, joten nähtiin paljon muitakin vaihtareita toisesta organisaatiosta ja löysin suomikamuja! Oli ihan mahtia nähdä ja päästä puhumaan suomea pitkästä aikaa. Hauska huomata että en oo ainoo joka on unohtanut sanoja ja muutenkin suomen puhuminen tuntui jotenki epäluonnolliselta.
// So last friday after school we went to see a Texas Rangers game. I have never seen a baseball game before, so it was a bit confusing to me. Our coordinator got us the tickets, so there were a lot of other exchange students also. It was really nice meet some new people, and i even found two finnish girls! It was great to get to speak finnish, since it has been a while. It was fun to notice, how i'm not the only one who's forgetting words and messing up the simplest sentences.



Pelin (joka tietty hävittiin) jälkeen nähtiin ihan mahtavat ilotulitukset, joita en osannu ollenkaan odottaa. Sain niistä pari hyvää kuvaa ja tuo kyllä kruunas koko illan. Pakko päästä uudestaan kattomaan peliä, jos  löytäis jonkun joka oikeesti tietäis noista säännöistä jotain, haha.
 // After the game there were these awesome fireworks. Those really were a great ending to an awesome night. I really wanna go see an another game at some point. Maybe i'll even find someone who actually knows the rules.

Lauantaina Ryan tuli käymään ja tehtiin läksyjä ja hengailtiin vaan. Mun likaset conssit kuulemma häiritsi häntä joten sanoin että saat sä ne pestä jos haluut. Ja niin se teki. Tosin pieni laikku jäi putsaamatta, ja siihen oli kirjotettu Homecoming?  En yhtään osannut oottaa ja"vähän" panikoin :D Mulla on nyt siis deitti homecoming peliin ja festivaaliin. Oon ihan pihalla koko jutusta ja ainoo mikä on nyt varmaa,on se että koska texas, mun olis tarkotus tehdä garter Ryanille. Hän (tai siis hänen äiti, haha) tekee mulle Mumin. Tää mum juttu on joku oma perinne täällä ja periaatteessa tarkottaa isoa nauha-röyhelö-tsydeemiä koulun väreissä. Koska oon senior, mun tulee oleen ihan jäätävän kokonen.. Saa nähdä hukunko siihen.
// On Saturday Ryan came over and asked me to homecoming. He actually cleaned my shoes and left one spot dirty and wrote the question there. Anyway, now i have to make a garter for him. (Texans and their traditions, haha) I have no idea where to start or what to do. Thank god i still have like two weeks to do it.
You sneaky nerds.....

Yritän tosiaan saada tästä viikosta jonkinlaista postausta sunnuntaina väsättyä, vaikka nyt viikonloppuna ei pitäis mitään ihmeellistä tapahtuakaan.




///////// 
*walks on stage,taps on microphone* *cough*
Me: Hello all the people,that I dearly hate. I just wanted to tell you, that you will all die some day. Hopefully sonner than later.
*walks of stage* *audience is throwing tomatoes*
*suddenly walks back on stage*

Me:Sorry I forgot one thing: Nora is awesome. Have a nice day"
*wants to turn around, someone throws tomatoe in face.
Message of the story: Life is awesome, Nora too. 


Note to self: Älä lainaa konetta Noralle kun kirjotat postausta. Don't let your sister to use your laptop while writing a post.

tiistai 15. syyskuuta 2015

Summer Paradise

tää laatu on jotain ihan mahtavaa...
Ensimmäinen kuukausi rapakon toisella puolen on takana, enkä voi uskoa et enää 9 kuukautta on edessäpäin. Aika menee nopeesti, monet varoitteli siitä mutta en uskonut et se menis ihan silmänräpäyksessä. //My first month on the other side of the atlantic is over, and i can't believe i only have 9 months left. Time flied by and a lot of people warned me about that, but i didn't believe it would really go this fast.


Tää viikko oli yllättävän hyvä. Söin lounasta yhen tyttöporukan kanssa ja launataina kävin Air Show'ssa Ryanin ja Noran kanssa. Oli muuten ihan mahtia! Lähettiin aamupäivästä kaupungin toiselle puolelle ja aattelin et kyseessä on vaan jtn lentokoneita lentelees ja muutama ihminen siellä täällä. Eh, välillä pitää muistuttaa itelle että nyt ollaan teksasissa. Mikään ei oo pientä eikä missään ole 'vähän ihmisiä.'  Matka jonka piti olla 40 minuuttia, muuttui puolekstoista tunniksi koska ruuhkat. // The past week was surprisingly fun. I had lunch with a group of girls (finally!) and on saturday Ryan took me and Nora to the Air Show, which was like the best thing ever. I tought it was gonna be a small thing with some people.. Sometimes i need to remind myself that i'm not in Finland anymore. Nothing is  small and there is always a lot of people where ever you go. The ride that was supposed to be 40 minutes, turned into an hour and a half because of traffic.
Saavutiin siis alueelle joka ei tosiaan ollu pieni eikä siellä tosiaan ollu vähän ihmisiä. Oli myös ihan sairaan kuuma eikä varjoa _missään._ Ylläri sinänsä (not) Koko se alue oli täynnä ruoka ja lelukojuja ja lentokoneita, joiden sisällä pääsi käymään. Vähän niinko lentokonemuseo ulkona, paitsi että suurin osa koneista mitä siellä oli oli armeijan koneita. Iltapäivästä niillä oli lentonäytöksiä, missä porukkaa hyppi laskuvarjohyppyjä ja muuta hullua. Paras osa näytöksestä oli kyllä ehdottomasti The Blue Angels, joka on siis armeijan oma spessu lentoryhmä (kyllä, suomenkieli katoaa pikkuhiljaa) ja ne on ihan superhyviä. // We got to the air show area and it was nothing i expected. It was super hot and the only shadows were under the wings of the planes that were on display. The whole area was full of people, food and airplanes. Awesome. The Air Show itself was really cool, people jumped out of the planes and everything. The best part of the show was The Blue Angeles though.
(https://en.wikipedia.org/wiki/Blue_Angels)


Iltapäivällä ajeltiin sitte kotiin ja käytiin syömässä. Ryan päätti jäädä meijjän kanssa hengaamaan, joten istuttiin iltaa yhessä ja laulettiin, kun Nora soitti kitaraa. Istuttiin ulkona riippumatossa tähtitaivaan alla. Se hetki oli suoraan kun jostain elokuvasta, ihan täydellistä. Jotenki tajusi, miten onnellinen ja onnekas on, miten elämä on johtanut siihen täydelliseen hetkeen. // After the show we had dinner and just hanged at our place. Nora palyed the guitar and we just sat outside in the hammoc and sang under the stars. That moment was like straight from a movie, perfect. It made me realize how happy i really am and how my life had lead me in to this perfect moment.


Tänään alkoi neljäs kouluviikko ja kuudennen viikon välikokeet alkaa lähestyä... Ei siinä muuta, koulu on oikeestaan aika helppoa, mutta US History ja economics on sanastoltaan tosi vaikeeta. Täytyy alkaa ihan tosissaan panostaa, vaikka englanti alkaa tuleen jo ihan luonnostaan ja muutenkin alkaa helpottamaan.


maanantai 7. syyskuuta 2015

..

Laborday-weekend alkaa olemaan pulkassa ja uus kouluviikko lähenee uhkaavasti. Mä tulin kätevästi kipeeksi perjantaina, joten huomisen päivällissuunnitelmat muuttui jotta saan rauhassa parantua. Arki alkaa pikkuhiljaa muotoutua. Koulupäivinä no, koulua (löysin lounasseuraa omg), jalkapalloa ja läksyjen tekoa. Viikonloput menee aikalailla lauantaisin hengaillen ja sunnuntaisin kirkossa käyden.  //Laborday-weekend is allmost over and i'm sick. We were supposed to have dinner with some of our host mom's friends, but we had to cancel that. I can finally see a routine forming on schooldays. School-soccer-homework. Weekends are basically for church and just relaxing,
Hei tää viikko oli spirit week! perjantaina mullakin oli vihdoin jotain vaatteita joihin voin pukeutua...

Löysin siis lounasseuraa. Terveystiedontunnilla poika pyys mut syömään lounasta hänen kavereiden kanssa, joten viimeviikkona söin joka päivä heidän kanssa. Pääsin jopa vihdoin pois kampukselta, jee! Tarviin kyllä pian joitan tyttökavereita tai tuun hulluksi. Autot kun ei kauheesti oo mun juttu, haha. Ei vaiskaan, ihan hyvä että löysin jonkun jonka kanssa ei tarvii varoa sarkasmia. // I finally found people to have lunch with, yay. I meat a guy in health class who gets my sarcasm, so thats awesome. I need some girlfriends soon though..
I need someone to talk about something else than cars, haha.


Perjantaina päästiin vihdoin meidän ekaan football-peliin! Sitä ennen meillä oli koulussa backlight pep rally, mikä oli tosi siisti. Cheerleaderit hyppelehti lavalla ja opettajat järjesti oman tanssikisan. Mun valkoset farkut saattoi olla virhe, koska joku oli rikkonut niitä pimeessä hohtavia tikkuja ja roiskutellut sitä maalia kaikille penkeille... selvisin onneksi jotakuinkin maalitta. Ite peli me hävittiin (ylläri, viime vuonna meidän joukkue oli tainu voittaa tasan yhden pelin koko kaudella) joku 47-0 mutta oli silti hauskaa. Juteltiin parin joukkuelaisen tytön kanssa jalkapallosta ja kaikesta, mikä oli tosi muksaa. Silloin perjantaina aloin eka tuntee olon vähän huonoksi ja lauantaina mun kurkku oli ihan mielettömän kipeä. // On friday we finally saw our first fooball game. Before the game at school we had a blacklight pep rally, which was pretty cool. All the cheerleaders were jumping around and the teachers had their own dance-off. We lost the actual football game 47-0, but that doesn't really bother me, because i got to talk with some girls from soccer and had really fun.

Lauantaina illalla meidät kutsuttiin yhden meksikolaistytön 15v synttärijuhliin, jotka on siis tosi iso juttu heidän kulttuurissa. Kirjottelen varmaan omaa postausta, koska oli ihan mahtava kokemus! Anyways, mun kurkkukipu paheni illan aikana yskäksi ja tän päivän aikana kehittynyt ihan kunnon flunssaksi. Täytyy katella huomenna, että millanen olo on, mutta tiistaina loman jälkeen on kyllä varmaan pakko jättää jalisharkat välistä. // On friday evening i started to feel a bit sick, and it got worse on saturday. My throat hurt really bad and we had to go to this mexican girls 15th birthadayparty, which was super awesome and i'm going to write a post about that soon. Anyway, I just got sicker and probably have a cold. I can feel it getting worse, so i will probably have to skip soccer practise on tuesday.

Nora oli tehnyt mulle soittolistan

Mun pitää selvästi alkaa ottamaan enemmän kuvia, alkaa oleen vaikeeta löytää mitään mitä postata tänne, kun kuvat on niin vähissä, haha.

maanantai 31. elokuuta 2015

Western Hills

Downtown Fort Worth
Ensimmäinen viikko koulussa on nyt ohi (ja toinen alkamassa ihan liian pian.) Western Hills high schoolissa on joku 1500 oppilasta, ihan jäätävän kokonen koulurakennus + koulun ulkopuoliset välikaikaiset luokkahuoneet. Kartta on pakko olla mukana koko ajan. Mä ihan oikeesti eksyn siellä koko ajan, ei oo ees hauskaa.

Maanantaina oli siis eka koulupäivä ja voi pojat että olin ihan pissit housussa. Mun eka tunti oli tietty ulkona, eli ensin piti selviytyä alakertaan, josta ulos ja sitten piti löytää oikee rakennus (niitä on joku 20) ja niistä rakennuksista oikee luokka. Selvisin kun ihmeen kaupalla luokkaan ja sain mun lukujärjestyksen, jota jouduin sitte muokkaamaan myöhemmin. En saanut sitä mun toivomaa softballia, joten haaveet siitä katosi kun tuhka tuuleen.

Vaihdoin siis pari kurssia, ja ne sekotti mun lukujärjestyksen ihan kunnolla. Ainoo aine mikä pysy paikallaan oli äikkä, ja silti eksyn joka kerta kun lähen sinne seikkailemaan.... Terveystieto vaihtui ranskaan (jonka yritän nyt saada takasin, haha), governmentin sijasta mulla on nyt Us history ja economics ja matikka vaihtui (ylläri!) jalkapalloon! Siihen eurooppalaiseen siis, ei näillä täällä oo edes tytöille footballjoukkuetta, höh.

Tosiaan! Ekat jalkapalloharkat mulla oli perjantaina, lämpöä oli n.+35 astetta, ei pilvenhattaraakaan taivaalla ja ilmansaasteet tietty ilmassa. Mä selvisin, mut voi pojat en oo ikinä hikoillu niin paljoa. Meinasin pyörtyä kentälle, oksentaa useempaan otteeseen ja tukehtua. Tän jälkeen oli juostava etsimään bussia, joita on koulun edessä joku 20. Oon oikeesti ihmeissäni miten oon vielä elossa. Huomenna uudestaan. Nyt mulla sentään on kunnolliset kengät, jee!

Kavereita en silleen oo saanu vielä. Toki melkeen joka tunnilla on joku jolle välillä jutella, mutta semmosia "syödään yhdessä lounasta" kamua ei oo vielä löytynyt. Syytän mun lukujärjestyksen muutosta, mutta ehkä joku tähtitieteen tunnilta adoptoi mut niiden lounasporukkaan.Toivottavasti. Voin vaikka rukoilla. Ihan oikeesti. Mä kieltäydyn syömästä yksin.

Huomenna alkaa spirit week, josta lisää ens viikonloppuna!


KATTOKAA MITÄ LÖYSIN TÄNÄÄN!!!!!!!

sunnuntai 23. elokuuta 2015

Texas


Everything is bigger in Texas. Paitsi sipsipussit, ne on pienempiä.

Eka viikko on siis takana täällä cowboykaupungissa, ja kaikenlaista ollaan koettu. Nora ja mom oli mua meidän koordinaattorin ja hänen vaihtarin kanssa. Kentältä ajettiin suoraan kotiin, ja asetuttiin huoneisiin ja mentiin aikasin nukkumaan. Viikon aikana ollaan käyty stockyardilla, keskustassa, kirkossa, vesipuistossa, shoppailemassa ja syöty _paljon_
// My first week here in texas is over and i've experinced a lot of new things. Nora, mom, my coordinator and her new exchange student were waiting for me at the airport. From there we drove staright to home, saw the house and went to sleep. During this week we've seen the Stocyards, downtown, church, had fun at Hurricane Harbour, shopping and all the restaurants.

Täällä on kuuma. Siis ihan oikeesti kuuma. Ulkona ei kauheesti tuu vietettyä aikaa, sisällä on paljon mukavampaa ilmastoinnissa. Paitsi jos se on liian kylmällä, silloin tääkin kylmään tottunut suomineito kääriytyy vilttiin.
// It's hot in here. I mean seriously, hot. We haven't been outside much, because it's so much more nicer inside with the airconditioning.
Asiat täällä on tosi hyvin, aluksi englannin puhuminen oli tosi väsyttävää. Nyt alkaa jo helpottaa, eikä nukkumatti kutsu kuuden aikaa illalla, haha. Eka koulupäivä häämötää huomenna, ja oon ihan mielettömän hermostunut ja yritän olla oksentamatta. Ei olla vielä edes saatu lukujärjestyksiä...
// Everything is good in here. At fors speaking english was really tiring, but it's getting easier every day and i'm not ready for bet at 6pm... Tomorrow is the first day of school and i'm so nervous. I don't even knoew my schedule yet.

Tosiaan, luulin että kaikki mun paperityö on tehty, eikä tarvii täyttää mitään enää. Käytiin koululla sitte rekisteröitymässä ja ne ojensi mulle 17 sivusen paperinipun joka mun piti täyttää suraavaksi päiväksi. Kun keskiviikkona saatiin paperit täytettyä, käytiin koululla uudestaan ja juteltiin terveydenhoitajalle mun allergialääkkeistä. Lisää papereita! Nää vaan piää täytää lääkärissä, joka maksaa ja jonne joudun joka tapauksessa jos pääsen softball-joukkueeseen. Huomenna saadaan tietää pääsenkö joukkueeseen vai mitä tehdään. Yikes!