maanantai 26. lokakuuta 2015

Homecoming

Näin meillä 

Homecoming meillä oli parisen viikkoa sitten (hups) ja kuten saatoin jossainvaiheessa mainita, niin koska Texas ja perinteet, piti mun väsätä Ryanille garder. Pieni paniikkihan siinä sitten iski kun piti alkaa sitä ihan oikeesti tekemään. Ei mitään käsitystä mitä mun olis pitäny tehdä, onneks google on aika kätevä, ja sain vähän käsitystä mitä oltiin tekemässä. Loppujenlopuksi tais siitä ihan hyvä tulla, vaikka jouduin nyysimään pari juttua yhdestä Ryanin aikaisemmasta garderista... (aka kaikki uima-aiheiset killuttimet ja jäniksenkäpälä, jotka tilasin netistä ja tuli postissa sauraavana päivänä, hmph)
// Homecoming was couple of weeks ago (oops) and because of Texas, I had to make a garder to Ryan. I have to admit, I panicked a little when I heard that I'm supposed to make one. I had no idea what I was supposed to do and how to do it, that god google helped me and I got something done. I guess it turned out to be okay, even though 1 had to borrow some stuff from Ryans previous garder.. (Like all of the swimmingstuff and the rabbitsfoot i had ordered online and got the next day..)

Pakko myöntää et ihan paras deitti...
Mä sain sitte sen perinteisen mumin, jonka koko vaihtelee aina riippuen siitä millä luokalla on. Koska nyt satun olemaan senior, mun oli aika kookas (ja painava) Ei todellakaan isoimpia, mikä oli helpotus mulle koska kävely tuon kanssa oli aikamoisen vaikeeta. Erityisesti rappuset oli haasteelliset, haha. Tuota pidettiin päällä koko päivä, kunnes oli praatin aika, ja vaihdettiin vaatteet meidän jalkapallojoukkueen omaa lauttaa varten. Keskiviikko- ja torstai-illat meni aikapitkälti jalisjoukkueen (tai siis osan heistä) kanssa julisteita maalatessa ja ilmapalloja puhallellessa. Oli ihan kiva jutella ja muten vaan hengata vapaa-ajalla. Anyway, hypätiin lautan kyytiin ja koko paraati ajoi muutaman ala-asteen ohi ja siitä palattiin koululle. Laulettiin ja heitettiin ihmisten päälle karkkia ja pehmojalkapalloja, aika penkkarimeininki siis. Paitsi meidän paraatissa oli yli 10 eri urheilujoukkueen ja vuosiluokan lauttaa ja meitä johti koulun bändi.


// So yeah, i got a mum, which was really big and heavy and even had led lights and everything, which was awesome. Some girls mums were huge and i have no idea how they managed to walk the stairs (or walk at all) with them, haha. Anyways, I was in the girls soccerteam float in the parade and it was  a blast. We drove past some elementaryschools, sang some songs, laughed and threw candy and tiny soccerballs at people. (It was kinda like when in Finland we get to our studying holiday in 12th grade, but instead of having a float for every class, we had a float for different sports etc. Oh and the school band was there too.)

Niin ahkeraa maalausta
Paraatin jälkeen meillä oli perinteinen pep rally, missä siis periaatteessa kannustettaan jalkapallojoukkuetta (se amerikkalainen) ja nostatetaan koulun yhteishenkeä. Jotenkin päädyin keskelle junioreiden aluetta, mikä oli vähän hämmentävää näin seniorina. Illalla suunnattiin Ryanin kanssa jalkapallopeliin (yhä se amerikkalainen) ja tavattiin siellä muutama kaveri. Hävittiin tämä(kin) peli, mikä ei sinänsä ollut mikään yllätys, haha. Tällä kertaa mulla oli sentään joku joka selitti mulle vähän noita sääntöjä. En mä kyllä vieläkään ymmärrä niitä, mutta onneks mulla on vielä aikaa amerikkalaistua.
//After the parade, we had a pep rally and somehow i ended up sitting in the middle of the junior class. It was a bit odd to be the only senior there but oh well. That evening me and Ryan went to the hoco football (the american version) game and met some friends. We ended up loosing the game, but atleast i had someone to explain the rules to me (that doesnt mean i understand football tho.)
Dem lautta ja tytöt

Lauantaina meillä ois ollut tanssiaiset, mutta päätettiin että ei mennä. Alunperin suunnitelmissa oli järjestää jtn festivaalityyppistä menoa uudella jaliskentällä, mutta se ehdotus hylättiin ihan pari päivää ennen itse tanssia joten ainoona vaihtoehtona oli koulun ruokala. Ilmeisesti ei missattu mitään vaikka ei mentykkään, haha. Sensijaan hengailtiin puistossa ja käytiin syömässä. Ja käytiin halaamassa benbrookin vanhinta puuta.
// Instead of going to the hoco dance we just had dinner and played at the park.



Oh and Ryan, I know you'll read this at some point. Thank you. I had so much fun and its mostly because of you. Thank you for giving me these amazing memories and making that (and many other days) special.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti