Viisumihakemus tuli ja meni. Samoin haastattelu. Jäljellä on enää pakkaaminen.
Hakemus Ei se ollut niin vaikea ja pitkä mitä ensin peloteltiin. Vaikka tottakai oli tosi paljon kaikkea täytettävää, ne sai aika nopeasti kun oli tarvittavat tiedot valmiina, vaihtareiden wappiryhmä hollilla auttamassa ja expon omat ohjeet myös auki. Hauskimpia (ja ehkä ärsyttävimpiäkin) oli nuo kyllä/ei kysymykset mitä oli yhteensä 5 sivua. Kaikki luokkaa 'suunnitteletko massamurhaa' 'kannatatko lapsikauppaa,' joo ihan hyvä että kysytään, mutta kuka noihin muka myöntää olevansa sarjamurhaaja.
Haastattelu
Perjantai
(26.6) meni pääosin helsingissä. Aamulla 6.45 lähdin bussilla kohti
Kamppia ja sieltä matkustin ratikalla expon toimistolle, missä eka ryhmä
oli just lähössä. Mä siinä sitte odottelin, että muutkin tulee ja
lähettiin yhdessä USAn suurlähetystölle, joka oli n. 2km päässä. Siellä
vastassa meitä oli ensin turvatarkastus ja sitten odottelua. Yhteensä
istuttiin sielä odotustilassa reilu 45 minuuttia. Luukuilla ei mennyt
oikeesti ees paljoa aikaa, mutta kun sun edellä on 20 ihmistä, ei homma
mennyt kauheen nopeesti. Ensimmäisellä luukulla annettiin paperit,
toisella otettiin sormenjäljet ja kolmannella oli itse haastattelu. Tää
haastattelu oli oikeesti tosi iisi, ja jotain mitä jännitin ihan
turhaan.Tää mies kysy miten voin, minne päin oon menossa ja missäpäin
texasia on mun koulu. Tän jälkeen hän ilmoitti että viisumi tulee
viikossa postissa. Tää koko kolmannen luukun keskustelu käytiin siis enkuksi, meidän onneks kaikilla mulla luukuilla ja turvaarkastuksessa puhuttiin suomea. Aika iisi juttu siis.
Suurlähetystöltä
käveltiin kanssa Expon toimistolle, jossa ooteltiin vähän aikaa muita
ja lähettiin syömään. Osa porukasta halus Vapianoon mut me köyhät
jäätiin sitte Burger Kingiin ja oli kyl tosi kiva päästä höpöttään ihan
kasvotusten kaikesta. Toisten vaihtareiden kanssa on niin hyvä puhua. Ei
tarvii yhtään miettiä, että ärsyttääkö sitä nyt että puhun lennoista ja
pakkaamisesta.Tän jälkeen ei enää paperisotia ole. Ainoana taisteluna pakkaaminen ja lähtö, alkaa pikkuhiljaa stressaamaan. Jonkinmoinen pakkauslista pitäis saada aikaan, nytkun työtkin loppui.
Hui.
