ELTIS-testi

YO

Elikkäs tänään läimästiin naaman eteen semmonen kun ELTIS-testi. ELTIS aka English Language Test for International Students on siis kielitesti vaihto-oppilaille. Ilman tätä testiä ei siis pääse vaihtoon. Kokeen saa uusia niin monta kertaa kunnes pääsee läpi, eli vaihtoonppäsy ei riipu siitä.

Mulla tää testi oli Vantaalla Sotungin koulu/lukio/emt mutta expo on järjestänyt näitä pitkin syksyä ihan ympäri suomea. Vaihtareiden wappiryhmässä sain semmosen käsityksen että ELTIS ois kauheen vaikee ja moni oli joutunu uusimaanki sen. Mun mielestä se ei ollut niin paha kun aattelin (mä kyllä pelkäsin ihan täysin pahinta) mutta esim. Salla (samaisesta wappiryhmästä) koki sen vähän hankalammaksi. Se siis riippuu ihan ihmisestä ja siitä et lukeeko esim. kirjoja paljon englanniksi.

Itse testi oli kaksiosainen, kuultu ja luettu osio. Vastausvaihtoehtoina oli abc/abcd. '
Kuullussa osiossa oli kuvia ja sitten piti valita kuuleman perusteella mitä siinä tapahtuu. Sitten oli kanssa jotain laskuja mitä piti kuullusta päätellä että mitä niistä kuvailtiin. Kuullussa oli myös pari kolme tarinaa tai keskustelua missä piti vastata sysymyksiin.
Luetussa oli ensin osio missä piti valita sana tyhjän kohtdan paikalle ja kolme tarinaa missä piti vastata kysymyksiin. Tarinoiden aiheena oli esim. jokun intiaaniheimon historia ja tutkija ja sen kuuluisimmat keksinnöt.

 Päädyin jotenkin selailemaan kuvia viime kesältä ja rupesin miettimään miten erilaista silloin oli. En ollut varma pääsenkö vaihtoon, mun hepo oli vielä elossa ja elo oli kovin huoletonta. Pienen kaamosmasennuksen kourissa on hyvä vähän imeä d-vitamiinia aurinkoisten kuvien kautta. Lisäks mulle alkaa iskemään jouluahdistus kun vasta eka lahja on ostettu ja taisin kadottaa senkin tänne vaatevuoreen. Jestas. Ahdistusta lisää ajatus siitä että ens vuonna joulupöydässä on kalkkunaa. Ei kinkkua. Kalkkunaa. Help!

X
Eeva

Hakuprosessi

Ayee!

Näin kipeenä on hyvin aikaa miettiä ja kirjotella, ja rupesin miettimään tätä mun hakuprosessia. Ensimmäinen idea vaihtoon lähdöstä mulle tuli jo tosi pienenä, kun isän kummipoika lähti jenkkeihin vaihtoon. Siitä on yli 7 vuotta aikaa ja olin aika nuori, mutta silloin mulle tuli idea, että haluan joskus opiskella ulkomailla. Ekan kerran mainitsin mun suunnitelmista vanhemmille joskus kutosluokalla ja sain tietysti kieltävän vastauksen. Vähäksi aikaa unohdin mun haaveen jenkeistä ja vaihdosta, mutta ysillä yhteishakujen aikaan muistin tämän ja aloin kyselemään uudestaan ja selvittämään eri järjestöjä ja vaihtoehtoja. Mun vanhemmat oli todella vastaan tätä ajatusta. Lähinnä mun ajatus jenkkeihin lähtemisestä jo lukion ykkösen jälkeen kauhistutti niitä. Kun aloin taas kerran puhumaan vaihtoon lähdöstä oli jo liian myöhästä lähteä kakkosen ajaksi. Nyt mun vanhemmat kuitenkin alkoi näyttämään hitaasti vihreää korttia, joten kesän tullessa hiillostin mun vanhemmat suostumaan mun ideaan. Lupasin maksaa osan maksuista itse ja hoitaa itse kaikki paperihommat, lääkärintarkastukset, rokotteet yms. Lisäksi vauhtovuoden aikana olen vuotta vanhempi kun normisti, nyt kun lähden vasta abivuoden ajaksi.

Elokuussa varasin haastatteluajat kolmeen eri vaihtarijärjestöön YFUlle, Intolle ja Explorukselle. Expolta sain sähköpostia tosi nopeasti että haastattelu olisi jo kolmen päivän päästä. Muut haastattelut venyi aika pitkälle, joten kun sain expolta hyväksymispaperit, jouduin pyytämään lisäaikaa jotta voin käydä muidenkin järjestöjen haastatteluissa. Expon haastatteluun täytin jtn papereita (englanniksi) missä kysyttiin mun harraastuksia, miksi haluan vaihto-oppilaaksi yms. Äiti sai samankaltaisen paperin täytettäväksi missä kysyttiin hänen ajatuksia vaihtoon lähdöstä. Haastattelun aikana käytiin läpi kysymyslaput ja englanninkielinen osio. Englanninkielisessä osiossa haastattelja kysyi ihan peruskysymyksiä joihin oli helppo vastata. YFUn haastattelu oli ryhmähaastattelu jonka aikana meidän piti kirjoittaa essee jostain annetusta aiheesta. Haastattelijoilla oli taas kysymyslappuja ja vastattiin niihin vuorotellen. Lisäksi meille kerrottiin erilaisia tilanteita ja meijän piti kertoa miten niihin reagoisimme. Inton haastattelussa lähinnä kerrottiin yksityiskohtaisemmin  vaihdon eri vaiheita. Muistaakseni Intollekkin täytin jonkun lappusen.
Mulla tosiaan on pähkinäallergia ja Into hylkäsi mun hakemuksen heti asian selvittyä. YFUlla oli myös allergiapaikat täynnä, mutta se ei haitannut kun olin jo hyväksynyt Expon sopimuksen.

Hakupaketin sain lokakuun lopussa, siitä teen ihan oman postauksen.

Keväämmällä täytyy käydä ottamassa tuberkuloositesti, hommata viisumi ja tehdä vaikka ja mitä.
Expolla on nyt tähän mennessä ollut 2 Get Ready-tilaisuutta. Yhteensä tilaisuuksia on neljä. Lisäksi 16.12 mun pitää käydä tekemässä ELTIS-testi vantaalla. Tein sen harjoittelutestin ja se vaikutti aika vaikeelta, kattoo nyt montako kertaa mun pitää tehdä se että pääsen läpi.

Tää vuosi on mennyt ihan mielettömän nopeasti ja tosi kummaa ajatella että tasan vuoden päästä vietän suomen itsenäisyyspäivää ihan täysin eri tavalla. Ei tule katseltua linnan juhlia eikä Tuntematonta sotilasta, ei nää sukulaisia eikä edes omaa perhettä. Hassua.
En meinannut löytää mitään sopovia kuvia tähän postaukseen niin saatte nyt sitten kärsiä siitä.

X
Eeva

The first

Ayee!
 Mä olen Eeva (vielä) 16 vuotias tyttö etelärannikon lähettyviltä. Oon lähdössä jenkkeihin vaihtoon 2015-2016, järjestönä toimii explorius ja vastaanottavana on Aspect Foundation. Oon aika ajoissa tän blogin kanssa, mutta mun tekosyy blogin tekemiselle näin ajoissa on se, että hakuprosessi on vielä tosi tuoreessa muistissa. Itse etsiessäni apua hakemisen ja hakupaketin kanssa en löytänyt paljon mitään, useimmat oli kerenneet jo unohtamaan hakuprosessin pikkujuttuja. Toivottavasti mulla ne on vielä muistissa.  Blogi tulee olemaan jossakinmäärin päiväkirjatyyppinen ja lähinnä ajattelin sen mukavana muistona ja läheisille hyvänä tapana pysyä mukana mun menossa. Ulkopuoliset lukijat on kuitenkin aina tervetulleita haha 

Oon nyt lukion kakkosella, eli oon lähdössä vuotta myöhemmin kun yleensä vaihtoon lähdetään. Tänä vuonna on siis luvassa wanhat ja Lontoon reissu koulun kanssa, sekä wanhojen risteily. 

Tällä hetkellä mun hakuprosessi on siinä vaiheessa, että hakupaketti ois lähdössä 7 päivän päästä. Vielä moni asia puuttuu (mm.äidin kirje, kuvia, virkatodistus ja lääkärintodistus) joten pieni paniikki alkaa iskemään. Kun hakupaketti on saatu jenkkilään alkaa ne mulle etsimään perhettä. Monet muut on saanut tehdä aluevalinnan ja tietää suunnilleen minnepäin on menossa, mulla ei oo mitään käsitystä. Oon allerginen pähkinöille, joten en saanut tehdä tätä aluevalintaa jotta mun perheen löytyminen ei rajoittuisi yhtään enempää.

Blogi alkaa pikkuhiljaa varmasti muotoutumaan, tällä hetkellä tää on aika alkeellisessa tilassa... Kun oppisi käyttämään bloggeria niin muuttuu varmaan helpommaksi tämäkin, älkää tuomitko mun alkukantaisia virheitä.

Eeva